16.8. Shrooms (2007) (DVD)
Elokuva ei vastoin toiveita kertonut tappajasienistä, vaan pösilöpoppoosta, joka lähtee Irlannin metsiin trippailemaan tattien kanssa. Hyvä kysymys toki on, miksi matkata toiselle puolelle maailmaa päästäkseen skutsiin, etenkin jos ei pysty sietämään matkakumppaneitaan. Psykoilu on typerää, lopputwisti arvattavissa ja sisäsiittoiset maalaiset ja metsässä nököttävät ränsistyneet parantolat jo pari kertaa aiemmin (yllättäen tätäkin huonommissa leffoissa) nähtyjä. Yhden tähden roskaa.
16.8. Crocodile 2: Death Swamp (2002) (DVD)
Kuka muistaa Tobe Hooperin C-luokan käppää olleen CGI-perseilyn Crocodile? Enpä minäkään, ellei tuo olisi eräästä törkyboksista aikoinaan löytynyt. Ikiunohdettavan krokotiilipätkän jatko-osa lukeutuu sekin vastaavanlaiseen julkaisuun, eli Future Filmin Dark Label -lootaan: klassiseen kokoonpanoon, jossa parin mielenkiintoisemman/paremman tittelin ohella maksavan asiakkaan hyllyyn tyrkätään muhkea kasa paskaa. Crocodile 2:sesta puhumiseen ei oikeastaan kannattaisi tuhlata muita sanoja, kuin että se on jopa Shroomsia heikompi esitys. Lentokoneen panttivankidraama liikkuu suolle, jossa mystinen jättikroko ahmii kuppaisia roolihahmoja, kunnes päätyy bensan voimin pamautetuksi autuaammille silppuamismaille. Hyi kakka ja minä maistoin.
18.8. Bambin lapsuus (1985) (Kirjaston DVD)
No nyt tuli taas melkoinen tekele vastaan. Neuvosto-Bambi alkaa eläinten toimien kuvaamisella, kunnes kertoja toteaa, että jokaisella metsän otuksella on myös ihmismäinen hahmonsa ja tämän jälkeen estraadin valtaavatkin parhaaseen Pessi ja Illusia -tyyliin sen ihmeemmin maskeitta jääneet lapsoset ja aikuiset, jotka puhua papattavat ja pomppivat kameran edessä niin että kivetkin nukahtaisivat. Hienoja kuvia löytyy ja lopun planssi siitä, ettei hurjista kohtauksista huolimatta eläimiä ole kuvausten aikana vahingoitettu kerää sympatiapisteitä, mutta niin sekaisin en edes minä tällä hetkellä ole, että leffan jatko-osaa silti ryhtyisin kirjastosta lainaamaan.
19.8. Les favoris de la lune (1984) (Kirjaston DVD)
Otar Iosselianin Ranskassa ohjaama elokuva on ainakin erikoinen. Muuta sanomista en tällä haavaa päähäni saa. Kannattaa katsoa, kuten Iosselianin muutakin tuotantoa, joka on ollut omituista ja kiehtovaa, joskaan ei tajuntaa räjäyttänyttä.
19.8. Suurkaupungin hait (1961) (DVD)
Mainio biljardielokuva kiinnostavasti kuvatuilla otteluilla. Herättää kysymyksiä ihmisyydestä, elämänsä kuluttamisesta ja toisten hyväksikäyttämisestä. Lopun voi halutessaan nähdä pinnallisesti perinteisenä naisen uhraamisena miehisen onnistumisen ja itsensä ylittämisen vuoksi, motivaattorinaan typerä ”en pärjää yksin” -draama, mutta ennemmin tulkitsisin kyse olevan gimman elämänilon valumisesta maailman raakuuden ja ihmisuskon lopullisen katoamisen myötä niin minimiin, ettei jatkaminen enää tunnu mielekkäältä. Viimeinen biljardimatsi on enemmänkin symboliikkaa henkilökohtaiselle heräämiselle ja asioiden raiteilleen laittamiselle tragedian herättämänä, kuin pakonomaiselle tarpeelle voittaa pelissä. En tiedä, tätä kirjoittaessa katsomisesta liki kuukausi.
20.8. Maapallon tila (2000) (Kirjaston DVD)
David Attenborough juontaa sarjaa, joka esittää jaksojensa aikana sen katastrofin, minkä partaalle ihmiskunta on luonnon lyhyessä ajassa ajanut ja ehdottaa optimistisesti ratkaisuja, mikäli homo sapiens vain on halukas jotain pallon pelastamiseksi tekemään. Onneksi oikeistopopulistit ovat keränneet tämän jälkeen maailmalla valtaansa, ilmastonmuutos todettu höpönlöpöksi ja Amazoninkin poikki pitäisi rakentaa moottoritie. Katsotaan missä tilanteessa olemme taas 19 vuoden kuluttua. Muutoin laadukasta kolmiosaista brittidokkaria piinaavat tietyt tv-massoihin vetoavat amerikkalaistyyliset ratkaisut, kuten puhujien taustalla ärsyttävästi pyörivät maapallot.
20.8. Sininen imettäjä (1985) (Kirjaston VHS)
Markku Lehmuskallio kuvaa (muistikuvieni mukaan) mykkyydestä kärsivää taiteilijaa jälleen yhdessä dokumentaariselta vaikuttavassa taidedraamassaan. Haukotuttava ja tekemällä tehdyltä vaikuttava pätkä, joka ei tunnu loppuvan millään. Ainakaan tätä ei oltu tehty valtavirtaa miellyttämään…
20.8. Yö meren rannalla (1981) (TV)
Piti tosiaan laittaa suomileffat tauolle ja etenkin Lehmuskallion Imettäjän jälkeen into kotimaista leffaa kohtaan oli niin ikään nollissa, mutta kun huomasin mummollani yötä viettäessäni, että telkkarista tulisi muuan Erkko Kivikosken leffa, josta taisin hieman innostuakin Sakari Toiviaisen kirjaa Levottomat sukupolvet lukiessani, oli tuo sitten pitkin hampain pakko katsoa. Elokuva itsessään kuvasi keski-ikäisiä ihmisiä huvilalla saunomassa, vetämässä jurria ja pohdiskelemassa syvällisiä elämiinsä liittyen. Kun paikalle paukkaa vielä katkeroitunut tytär poikaystävineen, ovat aiheet torailuun käsillä. Todella perinteistä draamaa, eikä Anssi Mänttärin nimi alkuteksteissä yllätä milliäkään.
20.8. Suuret setelit (1986) (DVD)
Martin Scorsesen epäonnistunut ja turha jatko-osa Suurkaupungin haille ei oikeastaan tarjoa mitään muuta, kuin edellisosaa menevämmät ja kikkailevammin kuvatut biljardimatsit. Tom Cruisessa on tapansa mukaan karismaa suurin piirtein yhtä paljon kuin Tonttu Toljanterin peräaukossa, eikä leffa tahdo toimia niin nostalgiapaukkuna kuin harmittomana viihteenäkään. En tiedä osunko pahasti metsään, jos väittäisin ohjaajansa heikoimmaksi tähän asti näkemäkseni filmiksi.
21.8. Interview (2003) (DVD)
Theo van Gogh kääntää hyväksikäyttäjän ja uhrin asetelmat päittäin yhteen tilaan sijoittuvassa jutusteludraamassa, joka on jostain syystä kielletty Suomessa alle 18-vuotiailta. Hyvä leffa, joskin ristiriitaiset tunteet jättävä.
21.8. Viikon tyttö (1946) (TV)
Valentin Vaalan komedia, joka tuli katsotuksi kun mummolla kerran telkkari sattui olemaan auki. Pää oli lähellä hajota. Onneksi tämän jälkeen nostin kytkintä ja suuntasin Käsivarren erämaa-alueelle viikoksi, joten elokuvakatselutkin jäivät tässä kohtaa hetkeksi ansaitsemalleen tauolle.
