Muuttopuuhat tässä alkavat olla täydessä tohinassa, ja tämän julkaisun aikaan olemme perheen kanssa asettuneet uuteen uskomattomaan kotiimme. Leffojen merkeissä mennään silti tämäkin päivitys, sillä allekirjoittanut pakenee todellisuutta aina ajan salliessa. Aikaa on toki rajallisesti ja labyrinttiin astuminen on vaarallista puuhaa, jos sieltä ei löydä ulos?
22.2.2021: Verikosto (1998)
Gary Daniels ja muutama muu jepari tappavat jonkun mafioson pojan. Mafioso vannoo kostavansa poikansa kuoleman, ja pian sinivuokot alkavat kuolla linjassa. Perhelomalle lähtenyt Daniels menettää erään kahinan yhteydessä vaimonsa ja kaksoslapsensa. Kunnian nimeen vannova Daniels lähtee vuorostaan kostamaan omaa menetystään. Liemi on valmis, joka tarjoillaan PM Entertainmentin tapaan. Täyttä asiaa olevassa filmissä on tissejä, räjähdyksiä, hyppypotkuja ja kunnon kaljoitteluelokuvan makua. Peltiä menee ruttuun enemmän kuin autoromuttamolla ja loppuhuipennus käydään yllätyksettömästi juoneen kesken kaiken mukaan tulleessa huumevarastossa.
22.2.2021: Big Hero 6 (2014)
Oikeastaan ainoa syy katsoa Big Hero 6 oli, että pelaan tällä hetkellä Kingdom Hearts III:sta, jossa on kyseiseen elokuvaan liittyvä maailma. Itse leffahan on jonkinlainen sekoitus Disney-henkistä meininkiä ja japanilaista tyyliä. Pidin kovasti elokuvan Baymax-robotista, mutta suhteellisen alleviivaava tarinankuljetus, ärsyttävät koomiset sivuhahmot ja jonkin asteinen ennalta arvattavuus vähän vesittivät aluksi ihan kelvollisen oloista käsikirjoitusta. Tästä lätinästä ei sen enempää. Syyt tiedätte paremmin kuin minä.
23.2.2021: Necromancer (1988)
Joku mimmi raiskataan kahden pallinaaman toimesta, todella surkeassa raiskauskohtauksessa, jossa ei ole tunnetta eikä iljettävyyttä. Tästä voimaantunut mimmi päättää ottaa noitapiirin avulla yhteyden necromanceriin, joka lupaa hankkiutua eroon kaikista ilkeistä miehistä. Aitoa kasaria huokuvassa raiskauskostoleffassa nähdään maailman noloin livebändi, sivutissiä, viettelyä, verta ja ruma demoni. Tekeminen on melko puuduttavaa katseltavaa, vaikka ajoittaiset musiikit pitävät filmin oikealla vuosikymmenellä. Mitään järin muistettavaa leffa ei silti tarjoa ja hujauksen jälkeen sen tapahtumat jo ovatkin unohtuneet.
GIFEJÄ GIFIEN ILOSTA
23.2.2021: Framing Britney Spears (2021)
Kohua ja miesvihaa herättäneessä Britney Spears –dokumentissa käsitellään kyseisen artistin nousua maailman suosituimmaksi naissolistiksi kuin myös hänen henkistä romahdustaan. Melko yksipuolisesti puhuvat päät kertovat, kuinka systeemi, isä ja aivan kaikki ovat käyttäneet Britneyta taloudellisesti ja henkisesti alusta asti hyväksi. Vähän reilun tunnin mittainen dokkari vetää mutkia suoraksi ja jättää mainitsematta Spearsin pika-avioliiton, keskittyen enemmän siihen surullisen kuuluisaan romahdukseen, jolloin aikuiseksi kasvanut teini-idoli ajeli päänsä kaljuksi ja julisti itsensä antikristukseksi.
Vaikka dokumentti käsitteleekin aiheensa varsin yksipuolisesti, on sen sanomaa pakko pohtia syvemmin. Missä menee ihmisen yksityisyyden raja? Vaikka hän olisi, kuinka kuuluisa tahansa, onko oikein, että paparazzit piirittävät häntä kellonympäri? Nämä kuvaajat eivät näe toimissaan mitään väärää, ja haastattelujen perusteella he ovat niin syvällä omassa paskassaan, että kuvittelevat kohteidensa oikeasti nauttivan yksityisyytensä loukkaamisesta. Se on raha, joka ratkaisee. Kaikista ahnein on ihminen. Kyllä minunkin lanttu leikkaisi, jos joku olisi koko ajan perässäni salamavalojen kera.
24.2.2021: Asfaltti tappajat (1992)
PM Entertainmentin biker-leffa käynnistyy vauhdilla, kun joku bikininainen kävelee promenadilla, menee ennustajan vastaanotolle hakkaamaan möllejä ja pakenee huumeiden kanssa paikalta. Sitten siirrytään jostain aivan käsittämättömästä syystä seuraamaan tämän saman naisen painiharjoituksia ja tyttöbändiä. Juoneen olemattomasti nivoutuvan alun jälkeen Eric Estrada päättää erota moottoripyöräklubistaan ja alkaa korjata autoja pienen kylän huoltoasemalla. Jonkun ihan järjettömän sattuman kautta hän perustaa uusioperheen, menee naimisiin Vegasissa ja harrastaa yhtä vaivaannuttavaa seksiä kuin Don ”The Dragon” Wilson. Perhearkea saapuvat myöhemmin häiriköimään sekä huumepoliisit että vanhat kerholaiset. Toiminta on olematonta suttua kuin myös julkaisun kuvalaatukin. Loppuhuipennuksessa pallinaamainen tyyppi ampuu huumekyttien auton singolla ja palavat miehet juoksevat ulisten kohti kuolemaansa.
25.2.2021: Karatekuningas (1972)
Turnauselokuvien pioneeriteoksessa nuori ja lupaava kamppailulajien harjoittelija kokee japanilaisten ja kateellisten sortoa, kun hänen kätensä laitetaan paskaksi. Hiukan hitaasti käynnistyvässä Shaw Brothersien klassikossa viimeinen puolituntia on täyttä asiaa, jossa turnauksen estetiikka, kostaminen ja yllättävän kova väkivalta pääsevät valloilleen. Tätä ennen valitettavan juonivetoisesti rullaava filmi ei pidä otettaan yllä, vaikka visuaalinen ilme onkin tuotantoyhtiön standardien mukainen. Mukana menossa häärii onneksi sentään myös möykkyatleettinen Bolo, joka piristävästi esittää mongolialaista taistelijaa. Tietyt jutut ovat myös selvästi toimineet Tarantion innoittajina Kill Billiä tehdessä. Katsokaa, niin tiedätte, mistä puhun.
LAATIKOIDEN TYHJENTÄMISTÄ
Tosiaan uuteen kotiin ollaan tässä pikkuhiljaa asettumassa. En ole päässyt katsomaan leffoja sitten Karatekuninkaan, joka aiheuttaa minulle jo pahoja vieroitusoireita. En pahoittele plokin tynkämäisyyttä, sillä kyllä te paskat lukijat vielä saatte annoksenne törkyä myöhemmin. Siihen asti hyvää päivää ja yötä!
