Jälleen kerran on tullut aika jakaa teidän kaikkien kultamussujen kanssa pieni pala Tumpin arkistojen helmiä. Tässä yksi gif piristämään ankeaa arkea. Nyt tämä on osa Tuhlaajapojan paluuta. Itse asiassa haistakaa kaikki paska, mutta minä en. Tässä tulee kirjoitusvirheiden täyttämä tuutti jöötiä.
Salem’s Lot (1979) [DVD]
Tobe Hooperin kaksiosaisessa televisiominisarjassa ei tapahdu juuri mitään. Salem’s Lot perustuu Stephen Kingin romaaniin ja jälki on näiden kahden tekijän mukaista. Joku tyyppi saapuu Salemin kaupunkiin kirjoittamaan kirjaa kirotusta talosta, mutta talolla onkin jo uusi omistaja. Sitten ei tapahdu mitään ja vasta toisen puoliskon aikana hommaan alkaa tulla enemmän tempoa sekä pahanenteisyyttä. Ikävä kyllä tuossa vaiheessa katsoja on ehtinyt jo ajat sitten pitkästyä. Joten ihan kelvolliset efektit ja maskeerauskaan eivät jaksa enää innostaa. Hooperille tuttuun tapaan kokonaisuuden tahattomasta tai jopa tahallisesta huumorista ei voi olla alkuunkaan varma.
Jonkun näköistä vampyyriklassikon kulttimainetta nauttiva Salem’s Lot on allekirjoittaneelle tuskallinen kokemus. Olenkin miettinyt Hooperin olevan vain yhden hitin ihme. Tai oikeastaan jo pidempään tämän tiennyt, mutta viimeistään nyt olen siitä varma.
Abyss – syvyys (1989) [DVD]
James Cameronin sukellusvenefilmissä rempseä Ed Harris lähtee yhdessä ryhmänsä kanssa kohti tuntematonta. Ajankuvaan hyvin osuva ydinasekriisi naamioidaan Cameronille tavanomaiseen tapaan scifiksi. Näyttävillä vedenalaisilla kohtauksilla höystetty liki kolmetuntinen erikoisjulkaisu jaksaa pitää jännittävässä otteessaan, vaikka itse DVD:n kuvanlaatu on melkoista suttua. Vielä kaikkien näiden vuosien jälkeenkin Abyss on pitänyt CGI-tehosteidensa puolesta pintansa.
SYYVYYDESTÄ RUOSKAAN
Ruoska (1973) [BD]
Clint Eastwoodin nimetön ratsastaja saapuu pieneen Lago-nimiseen kylään, tilaa saluunassa pullon pahanmakuista viskiä ja raiskaa naisen ladossa. Eastwoodin ensimmäinen westernohjaus on hänelle tyypillinen tribuutti spagettilänkkärien suuntaan. Aikaa Ruoska on kestänyt hyvin ja sen samuraielokuvia imitoiva yksinkertainen juoni on täynnä nokkelaa dialogia ja komeaa kuvausta. Tekeepä herra Clint myös Lagossa asuvasta kääpiöstä sheriffin, joka itsessään on jo sirkushuvia parhaimmillaan. Hankkimani pohjoismainen blu-ray näyttää ja kuulostaa hyvältä, mutta ei sisällä mitään ekstroja.
Keskiyön pikajuna (1978) [BD]
Uusintakatselussa Keskiyön pikajuna, koska hankin siitä hyllyyn blu-rayn.
Elokuva kertoo nuoresta Billy Hayesista, joka jää Istanbulissa kiinni huumeiden salakuljetuksesta. Tositapahtumiin perustava tarina on saanut melkoista värikynää Oliver Stonen käsikirjoittamana, kun turkkilainen vankila esitetään miltei keskiaikaisena ja groteskina kidutuskammiona, josta ainoa ulospääsy on niin sanottu keskiyön pikajuna eli pako. Värikynästä huolimatta hyvin aikaa kestänyt Alan Parkerin ohjaus on tyylikäs, dramaattinen, jännittävä ja kylmänsodan henkeen poliittisesti latautunut. Sanomattakin selvää, että Giorgio Moroderin luoma soundtrack on yksi elokuvahistorian onnistuneimpia.
Lahjomattomat (1987) [BD]
Brian De Palman klassikkoelokuvassa Sean Connery heittää hyvää läppää ja voittaa siitä Oscarin. Lahjomattomat on allekirjoittaneelle jostain syystä tärkeä elokuva ja viihdyn sen parissa kerrasta toiseen (vaikka välillä vähän väsyttääkin). Kieltolain ja Al Caponen aikaan sijoittuva leffa on silkkaa fiktiota, ja sen enempää perkaamatta David Mametin kirjoittaman tarinnan tosipohjoisuutta, vaikka hahmot todellisia ovatkin. Sekoilen tämän kommentin loppuun, koska minulla ei ole enää mitään sanottavaa. Tosin Ennio Morriconen musiikit ovat säveltäjän top 10 menevää kamaa. Se on kova suoritus se. Nyt ihan oikeasti, lopetan tämän kommentin tähän. Tai oikeastaan piti vielä kertoa, kuinka elokuva näyttää hyvälle teräväpiirtona. Nyt lopetan.
NYT HUOMIO! SAATANA!
Lady Vengeance(2005) [DVD]
Huom! Kyseessä on uusintakatselu, mutta alla oleva kommentti on tuore kuin paperihaava.
Park Chan-wookin kostotrilogian päätös, Lady Vengeance, on monitasoinen kuvaus koston eri muodoista. Verkkaisesti alkava tarina esittelee Lee Geum-jan, joka on tuomittu väärin perustein ja sinisilmäisyyden vuoksi vankeuteen. Vapauduttuaan vankilasta naikkonen alkaa suunnitella kostoa miehelle, joka hänet laittoi lusimaan.
Ohjaajansa melko kunnianhimoinen päätös trilogialle on ensimmäisen tunnin aikana sekavan kerrontansa takia haastava, mutta edetessään alati maukkaammaksi muuttuva mustan huumorin sävyttämä trilleri. Loppupuoliskolla kostoa tutkitaan verrattain onnistuneesti, kun lapsimurhaajan uhrien omaiset pääsevät itse kiduttamaan murhaajan hengiltä. Kohtaus on luotu hienovaraisen tyylikkäästi.
Kokonaisuus sisältää siis koston useammat kasvot, joihin yhdistellään väkivaltaa niin kameran edessä kuin takana. Kaiken kaikkiaan kyseessä on onnistunut elokuva, jonka ajoittainen surrealistinen kerronta on varsin kliffaa.
Maratoonari (1976) [BD]
Nuori juutalaistaustainen opiskelijapoika (Dustin Hoffman) sekaantuu jonkun entisen natsin, eli Der Weisse Engelin, jalokivirikoksiin ja muihin salaliittoihin.
Minun on vaikea käsittää, onko se turvallista vai ei?
Maratoonari on kuumottavan hyvä trilleri, jossa etenkin eräs ”hammaslääkärikohtaus” on porautunut mieleen kuin hammaslääkärin pora puuduttamattomaan hampaaseen. Omistamani Blu-ray ei sisällä mitään ekstroja, mutta näyttää silti hyvältä. Elokuva on kestänyt varsin hyvin aikaa. Ei muuta sanottavaa.
MATKA TUNTEMATTOMAAN
Wing Commander (1999) [DVD]
Oman kokoelman paskascifin osastolta kaivettu Wing Commander on totaalinen floppi niin taloudellisesti kuin viihdyttävyydeltään. Freddie Prinze Jr. esittää jotain puoliksi ihmistä ja puoliksi jumalaa, joka tulee kaukaiselle asemalle lentämään avaruusalusta. Menossa mukana on lyhyttukkainen vaaleahiuksinen tummaihoinen nainen, jota Matthew Lillard yrittää vokotella jatkuvasti. Missään ei tunnu olevan mitään järkeä, tehosteet ovat jopa aikaan nähden epäonnistuneita ja kokonaisuuden parasta antia vähän reilu puolentoista tunnin kiduttava kesto.
Lost in Space (1998) [DVD]
Paskainen scifikimara jatkui uusintakatselulla. Muistan joskus nähneeni Lost in Spacen. En tosin muistanut siitä mitään. Kokkelivekkuli Gary Oldman sabotoi William Hurtin (RIP) esittämän perheenisän ja tämän perheen avaruuslennon kohti tuntematonta. Sitten ei tapahdu mitään ja Matt LeBlanc vituttaa aivan tajuttomasti. Tehosteet onnistuvat nekin olemaan surkeita ja kestoa tällä tuuballa on yli kaksi tuntia. Aika ajoin laitoin jopa kommenttiraidan oikean ääniraidan päälle, mutta vain huomatakseni, kuinka elokuvantekijät jaksoivat hehkuttaa jotain olematonta kohtausta mestarilliseksi. Lost in Space on turha ja ei minulla muuta.
ABC
Thank You for Smoking (2005) [DVD]
Than You for Smoking on mainio poliittinen satiiri, joka on kestänyt aikaa paremmin kuin savuttelijoiden oikeudet. Aaron Echart esittää kusipäistä PR-miestä, jonka tehtävänä on vakuuttaa kaikki tupakoiden hyödyistä keinolla millä hyvänsä. Huumoria saadaan revittyä absurdeista tosiasioista ja Echart on roolissaan hyvin uskottava. Kokonaisuus tasapainottelee todellisten ongelmien ja huumorin välimaastossa sen verran hyvin, että kyseessä lienee yksi viimeisiä hyviä satiireita/komedioita Yhdysvalloista.
Joker (2019) [BD]
Minikommentti päättämään tämä epistola. Joker on edelleen aivan tajuttoman hyvä leffa, joka on melkein viisi tähteä, muttei ihan. Joaquin Phoenix tekee helvetin hyvän roolisuorituksen tässä psykopaatin tutkielmassa, jonka musiikit ja kuvaus ovat vertaistaan vailla. Moni lienee eri mieltä, mutta minun mielestäni kyseessä on onnistunut jännityselokuva, joka toimisi ihan hyvin ilman Batman-kontekstia. Kokonaisuudessa on hyviä viitteitä 70-luvun klassikoihin, kuten Taksikuskiin kuin myös V niin kuin Verikosto -sarjakuvaan.
