Salaliittokansleri Tumppumies on vangittuna poliittisista syistä, koska hänen katsottiin olleen poliittisesti epäkorrekti ja raaistava. Joten tästä edes salaliittovaltion rippeitä hoitaa Tsaari Tumppu IV, joka ehti ennen salaisen palvelun sekaantumista pakenemaan johonkin banaanivaltioon, jossa hän nyt polttelee sikaria ja järjestää sirkushuveja.
7.8. – 8.8.2022: Trainwreck: Woodstock ’99 (2022)
GET THE FUCK UP!
Ennen kun Tumppumies ehdittiin vangita, hän katsoi vielä yhden dokumenttisarjan Netflixin suoratoistosaatanasta.
Trainwreck käsittelee epäonnistuneen Woodstock ’99 tapahtumat, joissa jotkut möllit riehuivat, rähisivät ja raiskasivat. Vesipullo festareilla maksoi neljä dollaria, joten jengi päätyi juomaan vesipisteiden vettä, johon tutkijoiden mukaan oli päässyt jäänteitä bajamajoista. Kunnon festarimenoa tuki myös Limp Bizkitin esiintyminen ja Fred Durstin villiintyminen. Viimeisenä päivänä jengi alkoi olla jo niin sekaisin, että ratsuväki piti kutsua paikalle pistämään peli pakettiin.
Dokumentti on melko hyvä kuvaus tästä epäonnisesta festarista, jonka järjestäjät eivät ottaneet mitään vastuuta tapahtumista. Aihetta ei myöskään yritetä turhan paljon kiillottaa, vaikka haastateltavien mielestä tämä on heidän sukupolvensa kokemus, jonka voi verrata tuohon rauhan ja rakkauden täyttämään vuoden 1969 festariin. Hyvin se meni tälläkin kertaa. Shut the fuck up!
KUVAPUTKEN KALMANRALLI
8.8.2022: Kalmanralli 2000 (1975)
Liialliset salaliittoteoriat olivat johtaneet siihen, että Tumppumissi oli tuomittu katsomaan Kalmanralleja ja Kuolonajoja koko kidutuksen edestä. Aloituksena tälle maratonille sai luvan toimia Roger Cormanin tuottama halpis, Kalmanralli 2000, jonka juonessa eletään vuosituhannen vaihdetta.
Kuolettavista autokilpailuista on tullut koko kansan huvia ja pahamaineinen rallikuski, David Carradinen esittämä, Frankenstein, terrorisoi alaa. Kilpa alkaa Yhdysvaltojen itärannikolta ja päättyy länteen. Matkan aikana nämä nykyaikaiset gladiaattorit saavat pisteitä ajaessaan vauvojen ja mummojen päälle ja niin edes.
Elokuva ei ole ollenkaan niin brutaali kuin sen sopisi olla. Cormanin kultainen kosketus näkyy elokuvan halvoissa lavasteissa ja juonenkuljetuksen ohkaisuudessa. Kilpa-ajojen vastapainoksi tarjoillaan alastomia naisia ja lepohetkiä. Loppuratkaisu on sanalla sanoen heikko, mutta tietty camp-henkisyys pitää elokuvan ympärille muodostuneen kultin vahvana. Yhden ensimmäisen roolinsa tekevä Sylvester Stallone nähdään Carradinen kilpakumppanina.
8.8.2022: Death race – kuolonajot (2008)
Sitten eteenpäin, koska vuonna 2008 Paul W.S. Anderson ohjasi ja käsikirjoitti löyhän uusintaversion Kalmanralli 2000:sta. Resident Evil -pökäleistään tunnetun Andersonin tulevaisuusvisiossa Jason Statham lavastetaan vaimonsa murhaajaksi, jotta hän voi korvata kuolonajoissa menehtyneen legendaarisen Frankensteinin. Remaken juoni on sijoitettu vankilamiljööhön, jossa jöötä pitävä kireä Joan Allen järjestää näitä rallikisoja. Viidesti kilpailun voittanut pääsee vapauteen, vaikka vankilanjohtaja Allen pelaakin omaa saastaista peliään siinä sivussa.
Itse asiassa Death Race vuosimallia 2008 on Andersonin heikon uran paras teos. Julistekuvan kusista filtteriä ei leffassa nähdä ja kaahailu on muutenkin hyvää adrenaliinitykitystä. Kärttyinen Statham vetää oman roolinsa hyvin ja sivuosassa oleva Ian McShane virnuilee kiitettävän arvoisesti. Mistään maailman parhaasta elokuvasta tässä ei ole kyse, mutta pienellä varauksella sitä voi suositella kaikille skeptikoille.
TÄMÄ EI OLE TÄSSÄ
9.8.2022: Death Race 2 (2010)
Ei tämä kidutus tähän pääty. Kuolonajojen suoraan videolle kuvatussa jatko-osassa kerrotaan Frankensteinin syntytarina. Joku köyhänmiehen Statham esittää Sean Beanin johtaman rikollisjärjestön jäsentä, joka jää pankkiryöstön yhteydessä verekseltään kiinni ja passitetaan pahamaineiseen vankilaan, jota johtaa äreä Ving Rhames. Vankilassa järjestetään sirkushuveina kuolemanotteluita kehässä, joskin niiden katsojaluvut ovat kääntyneet laskuun, jonka seurauksena poveaan kaikissa kohtauksissa esittelevä Lauren Cohan kehittää kalmanrallin.
Itse asiassa Death Race 2 voisi olla paljon huonompikin. Sen tekijät ovat ymmärtäneet, että kunnon B-elokuvassa pitää olla toimintaa, tissejä ja räjähdyksiä. Mukaan on heitetty vielä muuta kulttinäyttelijä (kuten Danny Trejo), jotka vetävät omat roolinsa tarpeeksi hyvin. Kokonaisuutta vaivaa kuitenkin tietty vakavuus aihettaan kohtaan, ja isompi pilke silmäkulmaan olisi ollut suotavaa. Yllätyksettömästi Sean Bean kuolee elokuvan lopussa.
9.8.2022: Death Race 3: Inferno (2013)
Kakkosen lopussa köyhänmiehen Stathamista tulee Frankenstein, mutta tässä elokuvassa tätä käännettä hämmästellään suunnattomasti. Death Race 3 jatkaa samaa kaavaa kuin edellinen suoraan videolle ilmestynyt kakkonen. Se ottaa itsensä turhan vakavasti, mutta kunnioittaa B-leffojen perinteitä. Tissejä ja räjähdyksiä on kiitettävästi, vaikka juoni itsessään on jo tähänkin kaanonin istuen melko vammaista. Joku köyhänmiehen Elon Musk haluaa viedä nämä surmanajot Kalaharin aavikoille ja tehdä rahaa oikein kunnolla. Juonittelut ja muut kuviot ovat kuin viisivuotiaan kirjoittamia, mutta sentään nuo visuaaliset tuotantoarvot ovat olleet roskaelokuvaksi korkeatasoisia. Nyt kaahailen pois näiden elokuvien parista, vaikka en lupaa, etteikö Tumppumies vielä joskus palaisi kalmanrallien hyytävään maailmaan, koska rangaistus ei ole vielä suoritettu loppuun.
VALAHTAMISEN VITTUMAINEN PAINO
Vihdoin ja viimein Tumppumies onnistui pääsemään vapauteen voittamalla viisi surmanrallia. Joten nyt jotain aivan muuta, mutta vain hetkeksi.
10.8.2022: Valehtelemisen sietämätön keveys (2009)
Valehtelemisen sietämätön keveys pyöri joskus taannoin taustalla televisiosta, kun tein ruokaa tai jotain muuta turhaa. Se jäi silti mieleeni. Siksi päätin laitana sen ex temporena kirjastosta, koska minulla on paha tapa jumittua näihin seikkoihin.
Ricky Gervaisin itsensä tähdittämä ja ohjaama leffa kertoo maailmasta, jossa kukaan ei voi valehdella. Gervaisin elämässä epäonnistunut hahmo kuitenkin onnistuu jostain syystä luomaan valheen, josta alkaa mielenkiintoinen tutkielma. Valehtelua ja sen seurauksia näytetään jatkuvasti ja osa vitseistä on oikeasti aika hauskoja. Kokonaisuutta alkaa silti loppua kohden vaivata Gervaisin pakonomainen tarve paasata uskontojen valheellisuudesta. En itsekään usko kuin Sorkkaherraan, mutta rajansa kaikella. Loppukohtaus ei myöskään ole mieleen, koska pidän enemmän surullisista lopuista. Ajatuksia elokuva silti herättää, joka on varsin kliffaa tällaisesta niin kutsutulta hyvän mielen komedialta.
10.8.2022: Death Race 2050 (2017 )
Vaikka Tumppumies voitti viisi surmankaahailua, hänet passitettiin silti katsomaan vielä ainakin yksi sellainen. Death Race 2050 on Cormanin tuottama vastalause, jossa camp-henkisyys palautetaan sarjaan. Kyseessä on löyhä jatko-osa tai uudelleenkäynnistäminen sarjalle. Roskaelokuvien tapaan ja ensimmäisen osan perintöä kunnioittaen elokuva ei ota itseään turhan vakavasti. Se on totaalisen kieliposkella tehtyä ryönää, jonka tehosteet, lavasteet ja näyttely ovat ovat kaikki ala-arvoisen surkeita. Tissejä on toki tuttuun tapaan tarjolla turhankin paljon. Malcolm McDowell tekee turhan ja ylipursuavan roolin diktaattorina, joka näitä ajoja järjestää. Menossa mukana ninjoja, mutta en voi silti sanoa nauttineeni elokuvan tunnelmasta tipan vertaa. Tällaiselle mukaroskalle ei ole mielestäni mitään syytä olla olemassa.
KOIRAT KARVOINEEN
11.8.2022: War Dogs (2016)
Todd Phillipsin ohjaama War Dogs on tosi tarina kahdesta juutalaisesta nuoresta, jotka alkavat myydä Pentagonille aseita. Totuus on jälleen kovinkin paljon fiktiota ihmeellisempää, kun tällaista on päässyt tapahtumaan. Hulppealla ääniraidalla ja käsikirjoituksella etenevä komedia on mainio satiiri aiheestaan. Roolisuoritukset osuvat maaliin kuin ysimillisen luoti tauluun. Etenkin tukevassa kunnossa oleva Jonah Hill tekee yhden uransa ainoista hyvistä roolisuorituksista kylmäpäisenä kusiaivona, jonka narsistinen käytös kapitalsimin nimissä on huvittavaa seurattavaa.
11.8.2022: Kourallinen dynamiittia (1970)
Nyt kaiken kuolonajon ja salaliittojen jälkeen Tumppu matkaa preerialle, koska se on vain ja ainoastaan suotavaa. Kärttyinen Clint Eastwood pelastaa Shirley MacLanen esittämän nunnan raiskaajien kourista. Näiden kahden erilaisen ihmisen välille muodostuu viharakkaussuhde, jota Don Siegelin elokuva käsittelee. Samaan aikaan ranskalaiset sotilaat suorittavat jotain tehtäviään Meksikossa ja Clint haluaa löytää aarteita. Meininki on Siegelille tuttuun tapaan nihilististä kuin myös romanttista. Maisemakuvat ovat kerrassaan upeita ja Ennio Morriconen säveltämä ääniraita on keskinkertaisenaankin loistava.
SORKKAHERRAN PALUU
12.8.2022: The Wretched (2019)
En voi itselleni mitään, mutta kaiken kuvitteellisen salaliittovaltion tuhon ja preerialla matkaamisen jälkeen paluu pallinaamaiseen kauhuun on ainoa, mitä Stumppu kaikkine egoineen osaa.
Mutta The Wretched ei itse asiassa olekaan niin surkea kauhuelokuva kuin voisi alkuun kuvitella. Joku skidi muuttaa takaisin isänsä luokse, koska perhesuhteet ovat sekaisin ja jotain muuta. Sitten naapuriin muuttaa valkoinen roskasakin perhe, jota joku metsässä lymyilevä noita alkaa vainota. Meininki on taattua saippuatason näyttelyä, mutta elokuvan tehosteet ja tunnelma onnistuvat olemaan parempia. Loppuun on säästetty twisti, joka sikäli on ihan toimiva ja selittää osan elokuvan epäkohdista. Ei muuta.
VESKU JA POJAT
13.8.2022: Pojat (1962)
Tosiaan, koska koko kansan Vesku siirtyi ajasta ikuisuuteen. Joten pakkohan se oli verestää muistoja omasta lapsuudesta ja katsoa kyseisen viihdetaitelijan ensimmäinen elokuvaroolisuoritus. Pojat on Mikko Niskasen ohjaama neonoir-henkinen kuvaus pojista toisen maailmansodan aikaan Oulussa. Natsit ovat tulleet varastamaan kaikki naiset, pojat ihannoivat näitä sotilaita ja lopussa on tragediaa. Yhdessä parhaista kohdista nämä klopit järjestävät teatteriesityksen Mannerheimin syntymäpäivistä, joihin jopa Fuhrer saapui. Kyseinen esitys saa Vuoristoneuvos Tuurana paremmin tunnetun Tapio Hämäläisen niin kireäksi, että kohtausta on pakko rakastaa.
Kokonaisuus onkin näitä hulvattomia hetkiä taidokkaaseen draamankerrontaan yhdistelevä teos, jossa etenkin Veskun rooli pistää tunteet pintaan. Se legendaarinen loppukohtaus, jossa tämä kansan suosikki juoksee junan perässä huutaen äitiä on aidosti koskettava. Onneksi Fritz-setä sentään antoi pojalle suklaata ennen kuin varasti tämän äidin Saksaan.
SITTEN MENNÄÄN EIKÄ MEINATA
13.8.2022: Sling Blade (1996)
Billy Bob Thorntonin esittämä kehitysvammainen mies vapautuu mielisairaalasta ja palaa takaisin kotikonnuilleen. Thorntonin hahmo on 12-vuotiaana tappanut äitinsä ja tämän rakastajan raa’asti. Tätä asetelmaa tutkitaan hyvin, kun hän paluunsa jälkeen asettuu asumaan nuoren pojan ja tämän äidin autotalliin. Kitkaa kaikkeen tuo Dwight Yoakimin esittämä kusipäinen isäpuoli, joka nostaa tunteita pintaan. Hahmoja tutkitaan moniulotteisesti, kun hyvän ja pahan raja alkaa häilyä. Sling Blade on ohjauksesta ja käsikirjoituksestakin vastanneen Thorntonin suvereeni esitys. Kokonaisuus on tunteisiin vetoava, hauska ja ajatuksia herättävä draamaelokuva. Pienessä roolissa alussa nähdään kaverinpalveluksen tekevä ohjaajanero, Jim Jarmusch, nakkikiskan myyjänä.
14.8.2022: Laatikko (2009)
Laiskottelusta johtuen kommentti tulee olemaan tylsä kuin laatikko.
Olen muuten nähnyt Richard Kellyn Laatikon joskus aiemmin. Vaimon mukaan olemme katsoneet sen myös yhdessä, mutta tätä en kyllä muista. Sen sijaan muistan, kuinka joskus Night Visionsin hämärätunteina pidin elokuvan tematiikasta. Cameron Diazin ja James Marsdenin esittämä aviopari saa erikoisen tarjouksen Frank Langellan mystiseltä herrasmieheltä. Heidän ovelleen toimitetaan laatikko, jonka sisällä on punainen nappi. Nappia painamalla he saavat miljoona dollaria, mutta samaan aikaan jossain joku heille täysin tuntematon henkilö kuolee.
Ajatusleikki on kiehtova, mutta elokuvan toteutus on ontuva. Hämärän rajamailla -tarinaan perustuva Laatikko on kuitenkin tuon ideansa ansiosta parempi kuin sen näyttelijöiden summa. Meininkiin tuodaan scifiä, mutta sekava kerronta ja juonenkuljetus ovat pilata kaiken. Jotenkin silti aika meni kuin siivin eikä leffa tuntunut missään kohtaa pitkäveteiseltä. Joten pienellä varauksella voin suositella tätäkin pökälettä kaikille, jotka haluavat ajateltavaa. Seuraavaksi epilogi!
EPILOGI
Herra Nuppipää on palannut, mutta hän ei muistanut korjata kaikkia Tumpun suoltamia kirjoitus -ja ajatusvirheitä. Mukana menossa näemmä paljon sellaista. Ei anneta sen haitata, vaan nähdään viikon päästä. Siihen asti moi-moi, täältä Kuvaputken banaanivaltiosta!
