Tekijä: kurkkuharja

Kukaan ei pidä selittelijöistä, joten annan teille selityksen. Olin vierailulla maaseudun rauhassa, jossa aktiviteetteihini lukeutui eläinten bongailua, puiden pilkkomista ja pääsykokeisiin lukua. Olisin jäänyt tuonne pidemmäksikin aikaa, mutta jouduin saapumaan Hellsinkiin ja lähtemään siitä toiselle mökille viettämään lähtökohtaisesti kosteita syntymäpäiväjuhlia, jotka jo itsessään tuntuivat ikävältä ajatukselta. Etenkään kun korkin avaaminen tuntui luotaantyöntävältä ajatukselta. Vietin yhden… Jatka lukemista Kuvaputken darra

No niin. Tämä on siis Kuvaputken darra -tekstissä käsittelemäni pahamainen Kuvaputken känniartikkeli. Sitä ei suinkaan ole sensuroitu, vaikka olen nähnyt parhaaksi poistaa jutusta suurimman osan tekstiä. Olen tehnyt muokkaukset ainoastaan siksi, etten yksinkertaisesti halua säilyttää ulospäästettyjä vuodatuksia täällä. Lopputulokseen olen pyrkinyt jättämään vain ja ainoastaan itse elokuvia koskevat kirjoittelut ja heittämään kaiken niihin liittymättömän kuuseen.… Jatka lukemista Kasvotusten Sri Ramana Maharshin kanssa

Jatkamalla lukemista hyväksyt kaikki keksit ja yhden kääretortun. ”…vielä 2000-luvullakin moni ’älykkö’ saattaa ylpeillä sillä, ettei koskaan katso televisiota.” Puhuiko joku lukemisesta? Kerronpa Teille siis korkeakirjallisuuspaneelin pohjustukseksi pienen tarinan, en suinkaan kahdesta sammakosta, jotka putosivat kiehuvaan maitovatiin, vaan pahamaineisesta Noidan käsikirjasta. Tuo teoshan oli, kuten kaikki tietävät, oman kolmenkympin ylittäneen sukupolveni lapsuuden klassikko, jota itse… Jatka lukemista Olis pari aika kauheet juttuu hei…

Kävin Etiopiasta karanneella ystävälläni Tomi Mengistulla pitämässä peli- ja elokuvailtaa. Tapahtuma ei alkanut tavoista parhaalla mahdollisella, sillä työläisiä kusettavan riistofirman kuriiri (siis se riistetty työläinen) kusettikin meitä ja ilmoitti epäterveellisten pikaruoka-annostemme olevan toimitetut, vaikkemme niitä koskaan saaneet. Menguleen otettua firmaan yhteyttä he kysyivät, katsoiko hän rapun oven takaa, mikä kuulostaa jo suoraan Franz Kafkan tarinoista… Jatka lukemista Jonestown Diarrheas

Hei sinä, hyvä lukija! Toisin kuin kaikki järkevämmät ja ammattimaisemmat sivut, Kuvaputki ei keräile purkkiinsa keksejäsi tai muitakaan konnamaisia leipomotuotteitasi, joten mene vonkaamaan sitä piparia jostakin muualta! Epäystävällisin terveisin, Piparkakkupoika ja pikkuleipämonsteri Ps: vituttaako?

Thunder of Gigantic Serpent sai minut innostumaan jälleen vaihtelun vuoksi vanhasta kunnon Godfreysta, joten päätin katsella muutaman herran elokuvan ja lisätä niistä pari pientä mietettä kootusti tähän. Saa nähdä miten nopeasti tulee taas mitta täyteen ja koen pakolliseksi pitää muutaman vuoden taukoa saksien ja liimapuikon kuninkaasta. Tunnelmaan päästäkseen suosittelen aloittamaan lukemalla Ö-luokan mestarin haastattelun tämän… Jatka lukemista Ho Ho Godfrey Ho! (osa 1)

Lukuharrastus kannattaa aina. Tällä kertaa sain kaluttua loppuun kirjastosta lainaamani ja Salakirjojen julkaiseman kuvitetun runokirjan Absintti: kirottujen humalatar. Sivuja nyt ei ole kuin joku sata ja tekstiä suhteellisen vähän – valitettavan niukalti oli myös absinttilaseja, -pulloja ja pääkalloja esittäviä taidevalokuvia, joita olisi mieluusti katsellut enemmänkin. Vihreää keijua käsittelevät runoilut ja otteet romaaneista sekä kirjeistä on… Jatka lukemista Tarjolla tänään:

Liika hernesoppa ei tee hyvää, joten kommenttien synnytys täällä Kuvaputken kopissa jatkuu siitä mihin se viisi minuuttia sitten jäi. Niin ja sen lukuoikeuden voi maksaa laittamalla hinnastossamme ilmoitetun rahasumman ruskeassa kirjekuoressa Kuvaputken poste restante -lokeroon. Tiedot löytyvät luonnollisesti apinalaatikostamme. Ethän jatka lukemista ennen tätä, kiitos! Koskee myös paljasjalkaista toimittajaveijari Porttilaa. Don’t Come Knockingissa (2005) joku… Jatka lukemista Haluatko lukea koko jutun?

Näitä katseluita on nyt kerääntynyt aivan kissanviiksimäinen määrä, eli neljättä kymmenettä kappaletta. Lopetetaan siis pehmoisten puhuminen ja aletaan jauhaa sitä itseään, niin saadaan laskiämpäri tyhjennettyä. Fred Williamsonin blaxploitaatiolänkkäri Musta tappaja (1972) oli kaiken tuota ennen katsomani bruceploitaation ja 1990-2000-luvun taitteen keskinkertaisen tuontikaman jälkeen hyvinkin virkistävä kokemus. Fredin tulkitsema Nigger Charley saa orjatilalla tarpeekseen, tappaa isäntänsä… Jatka lukemista Onko MITÄÄN uutta?

Voisi hieman murjottaa maanantain kunniaksi. Listasin myös päivän negatiiviset asiat kompaktiksi yhteen kimppuun, jotta voisin sitten levitellä ne täällä Kuvaputken valkoisessa kopissa yksikseni pitkin pehmusteita, mutta taistelukukko helvetistä tai joku muu pieni eläin maan ja taivaan välillä ehti jo varastaa ne, joten annan olla ja keskityn kiukuttelemaan hiljaa pääni sisällä. Vaikka toisaalta unohdin jo, mistä… Jatka lukemista Wolwerine ei kynsileikkuria kaipaa