Tekijä: Tumppi

Heissuli vei! Tämä viikko tulee olemaan ankea elokuvien ystävien kannalta. Katseluun on päätynyt vain rajallinen määrä elävää kuvaa, joten laitetaan tähän alkuun uusi kuva hankinnoista: 29.5.2020: Burning (2018) Eteläkorealainen filmi elää ja voi hyvin. Erittäin hitaasti käynnistyvä Burning on tästä hitaasta asetelmastaan huolimatta varsin vangitsevaa seurattavaa. Pitkä kestokaan ei nouse esteeksi, kun filmi lopulta alkaa… Jatka lukemista Lannistumaton päiväkirja roihuaa – Möhköfantin jäljillä

Kuvaputki esittää tällä viikolla! Paljasjalkainen toimittaja tarjoaa teille elokuvien ystäville, asiaa elokuvista. Ei niinkään tiukkaa sellaista, mutta mukana menossa huolestunut Liam Neeson! 18.5.2020: Teräskehä (2002) ”Valtteri Mäen” (suomennos) ohjaama vankilaleffa on mukavan erilainen kuvaus nyrkkeilystä ja vastakkain asettelusta. Alussa Ving Rhamesin voittamaton mestari passitetaan kalterien taakse, koska hänen väitetään raiskanneen nainen. Jäämieheksi kutsuttava Rhames on… Jatka lukemista Paljasjalkaisen toimittajan viikko

Rauha on palannut Kuvaputken demokraattiseen tasavaltaan. Tervetuloa Puuhamaahan. Se on iloinen ja paras paikka! 11.5.2020: Men of War (1994) Dolph haetaan Chicagon kylmästä jonnekin etelän lämpimään suorittamaan palkkasoturin hommaa. Ensimmäisenä iltana ryypätään ennen viidakkoon lähtöä, jolloin Dolppa kieltäytyy 20 dollarin huoran seksiehdotuksesta. Samaan baariin tulee köyhän miehen kopio Arskan kommandosta, joka vetää Lundgrenia turpaan. Myöhemmin viidakossa… Jatka lukemista Surffausta Helvetin porteilla – matkalla

Äijän muutokset, osa 1 On sen aika, kun elokuvapäiväkirja-liite tiippuu pois blogipäivitysten otsikoista. Se johtuu siitä, että tämä ei enää ole elokuvapäiväkirja. Tämä on paljon enemmän. Tämä on uusi aikakausi. Sellainen, joka saa haukkomaan henkeä. Pelkäämään parasta. Toivomaan pahinta. Kaikki loppuu aikanaan. Mikään ei kestä ikuisesti. Ei edes ikuisuus. Jauhan teille paskat tässä, koska olen… Jatka lukemista Minä voin parantaa näkösi – Tuhlaajapojan paluu arkeen

Pahamaineinen koronakassi on aiheuttanut paljon kohua. Sen salaperäistä sisältöä en tule teille lukijat paljastamaan kuin kuolleen ja ylösnousevan elokuvapäiväkirjan yhteydessä. Sitä aihetta sivutaan tässä pikaisessa plokkauksessa, jossa käsitellään tämän päiväistä visiittiäni Kierrätyskeskuksessa. Tuo alelaarileffojen pyhättö avasi tänään ovensa pitkän karanteenin jälkeen. En voinut vastustaa kiusausta, ja olla menemättä sinne töiden jälkeen. Aikani pyörin leffahyllyn ympärillä,… Jatka lukemista Kestävän kehityksen tie, osa 1

Seuraa tiedote: On olemassa aika ja paikka, kun elokuvapäiväkirjan tahti tulee hidastumaan. Se päivä on koittanut. Alamme vaimon kanssa katsoa Sons of Anarchya. Tästä on ollut jo pidempään puhetta ja olen saanut venytettyä omaa pakkomielettäni katsoa kaikkea kakkaa, jota elokuviksi kehtaan kutsua, mutta nyt hyvänä aviomiehenä lupauduin sarjamur… maratoniin. Eihän tämä toki tarkoita päiväkirjan kuoppaamista,… Jatka lukemista Elokuvapäiväkirja: Hymyile kuin tarkoittaisit sitä!

Oletteko huomanneet, kuinka kevät hellii meitä kurjuuden keskellä? Minä olen matkustellut metrolla töihin ja sieltä takaisin. Se on matka, joka täytyy tehdä, vaikka se inhottavalta juuri nyt tuntuukin. Joku pummasi minulta euroa kurvissa. Kaikki on kiinni ja bussiaikataulut muuten siirtyivät jo kesäaikaan, joka näkyy matkustajien kasvaneessa määrässä. Yritän olla koskematta mihinkään, vaikka tauti ilmeisesti leviää… Jatka lukemista Elokuvapäiväkirja: Onko se turvallista?

Paluu arkeen koittaa. Joten ei esipuhetta eikä sen enempää. 13.4.2020: Viimeinen linnoitus (2001) Robert Redford tuodaan sotavankilaan, jossa James Gandolfini pitää kovaa kuria ja päästää päiviltä ei-toivottuja vankeja. Kovan sotamoraalin omistava Redford laitetaan kantamaan kiviä, koska hän ei alistu vankilanjohtajan tahtoon. Myöhemmin vallankumousta suunnitteleva karismaattorimme muun muassa vertaa Gandolfin taktiikkaa shakkiin ja pitää sitä helposti… Jatka lukemista Elokuvapäiväkirja: Seesam aukene!

Ja taas mennään! Esipuheen aika on koittanut. Pidetään se lyhyenä tällä kertaa. Virsi viserretään teille rakkaat lukijat siitä, kuinka näin ostarilla naisen, joka ei osannut palauttaa kaupunkipyörää. Se toi minulle sanoinkuvaamatonta mielihyvää, koska saatan olla myös pikkuperkele. Nainen ei selkeästikään ollut katsonut legendaarisen Windows 95 Miehen city-munamankelien palautusopasta Youtubesta. Älä ole niin esikaupunkilainen, mutta ei… Jatka lukemista Elokuvapäiväkirja: Kevättä rinnassa, ja tunteet pinnassa

Viime viikko oli erilainen. Sitä voisi kuvailla jopa rankaksi. Minun täytyy silti muistuttaa teitä, jotka valitatte karanteenitylsyyttä ja sosiaalisen elämänne kuolleisuutta – minä ja vaimoni käymme näinäkin aikoina töissä. Mikään ei siis sinänsä ole muuttunut, paitsi, että lapsella on huomattavasti tylsempää. Se johtaa samojen lastenohjelmien katsomiseen iltaisin ja viikonloppuisin. Voisin sanoa, etten vaihtaisi sekuntiakaan tuosta… Jatka lukemista Elokuvapäiväkirja: Sähköä, vessapaperia ja lihaa – siitä on tämä otsikko koostettu