Kategoria: Uncategorized

Erityisen hyviä wokattavia ovat kotimaiset vihannekset. Mikäpä tässä ollessa. Sain viime yönä luetuksi loppuun Akseli Gallen-Kallelan Afrikka-kirjan, josta innostuin epämääräisessä hetken huumassa nähtyäni sen viime kesänä Hailuodon kirjaston hyllyssä. Aikamoinen taisto tuon suorittaminen oli, kun Jacopettin ja Prosperin Hyvästi Afrikkaan (nauratti tässä jokin aika sitten lukiessani Peter von Baghin Elävältä haudattuja kuvia, jossa maamme elokuvanero… Jatka lukemista Kolmen taatelin keitaalla

Parhaat puheet ovat niitä lyhyimpiä, joten mennään suoraan asiaan, jota minulla ei ole (tai ehkä olisi, mutta päivä jona tätä alustusta aloin kirjoittaa, hulahti Edwin S. Porteriin liittyneiden pulmallisten sattumusten ansiosta mustan aukon tuolle puolen ja mieleni yksinkertaisesti teki tehdä muutakin, kuin jupista tässä pehmoisia ötökkäpulverista ja sen vaikutuksista). Jestapa jepulis, penikat sipuliks, eli muutakin… Jatka lukemista Tarjoilija, keitossani on kärpänen

Tämä on roskaviikko. Luvassa on iso annos paskatoimintaa, kun valokeilaan pääsevät menneiden aikojen Ö-mapin toimintatähdet. Menoa ja meininkiä on tarjolla enemmän kuin laki sallii. Viime viikon mustan huumorin sävyttämän kokonaisvaltaisuuden vastapainoksi, nyt alttarille uhrataan kaikki ne, jotka olette jo unohtaneet tai joista, ette edes olleet tietoisia. Esipuheen jälkeen, mennäänpä siihen tunnetuksi tulleeseen ytimeen! Turpiin vaan… Jatka lukemista Roskaviikon kootut

Kekri, pakanallisittain pyhäinpäivä tai halloween, on mitä oivin syy yrittää piristää mieltään näinä vuoden pimeässä pussissa elämisen aikoina – etenkin nyt, kun niin monen purevan pakkasen kylmyydestä suutaan mutruun vääntäneen toiveita lienee kuultu pysyvästi jossain korkeammalla ja talvi valoa tuovine lumineen ja mieltä piristävän kirpeine ilmoineen on etelän helvetissä muuttunut samanlaiseksi menneiden aikojen legendaksi, kuin… Jatka lukemista Kuvaputken kekrikekkerit

Ruumishuoneella on jälleen tunkua ja Kuvaputki lähettää tällä kertaa osanottonsa paremmille metsästysmaille siirtyneen Sean Conneryn poismenon vuoksi. Yritetään muistella herraa myös jonkin elokuvan muodossa, jahka tuulet ovat suotuisia. En voi hyvin ja päiväni on hektinen, joten hoidetaan tämä roska nyt pois alta ilman suurempia vatkaamisia. 28.10. Niebelungen laulu, 1. sarja: Siegfried (1924) (PC) Fritz Langin… Jatka lukemista Tänään pitäisi myrskytä

Hyvää huomenta ja huonoja makuja! Helvetin seuraava kerros on portaiden alapäässä. Matka sinne alkaa, koska tällä viikolla olemme olleet niin asian ytimessä kuin sen vieressäkin. Viikko kuitenkin on lähtenyt rullaamaan kuin teippi suun ympärille. En pidättele mitään tämän pidempään, sillä tästä viikosta tulee varmasti hyvä. Not. 26.10.2020: Hamekyttä (2000) Syytän tästä toveri Kurkkuharjaa, joka lahjoitti minulle… Jatka lukemista Makuja peittämässä

Kuvaputken ensimmäisen yleisökilpailun voittaja on löytynyt ja palkinto tälle lähetetty, onnittelut siis hänelle! Tällä hetkellä valmistaudun henkisesti saunomiseen, joten en pysty keskittymään esipuheiden tai pääkirjoitusten muhisemiseen. Sen kompensoimiseksi aloitan pienen sarjan Rakkaan Mummoni Kootut Kaskut, joiden ensimmäinen osa kuulukoon seuraavasti: ”Apina ja gorilla/Kävelivät torilla/Apina kiipes puuhun/Ja paskansi gorillan suuhun.” Meidän on hyvä muistaa vanhan kansan… Jatka lukemista Juustoportti

Lupaan laittaa rutkasti enemmän giffejä, viime viikolla aiheuttamani mielipahan vuoksi. Koira ei pääse karvoistaan, ja kuin Frankenweenie, se ei opi uusia temppuja. Se tarvitsee sähköä nostaakseen karvansa pystyyn. Sitten taas mennään! Nyt siis mennään eikä meinata, vaikka heikompaa hirvittää tällainen koiramaisen heikko blogi. Leffojen katselua on edelleen elämänsuola. Jano on kova, koska söin perjantaina suolaista… Jatka lukemista Se tulee puun takaa ja palaa sinne

Lupailin aukoa päätäni Jussi-gaalasta, mutta tokkopa tuolle tarvetta, jos nyt tajuaa koko jutun olevan samaa vitsiä, kuin Hollywood-gaalat ja muut kissanristiäiset. Mutta antaa mennä, koska huomasin sormieni jo naksuneen näppäimistöllä kuin piparitaikinaa syönyt kummeliturska muuttuvassa labyrintissa. Halusin vain sanoa, että kertoo jotakin tuon maailman sulkeutuneisuudesta, että samaan aikaan kun tässä maassa tehdään toinen toistaan upeampia… Jatka lukemista Kuvaputki kummittelee mielessäsi

Meillä on velipoikani kanssa ollut teini-ikäisestä saakka perinteenä aina silloin tällöin katsoa koko Painajainen Elm Streetillä -sarja putkeen. Ihan vain siitä syystä, että huomasimme joskus kersoina Freddy Kruegerin muistuttavan paitsi ulkonäöltään myös käytökseltään erästä hyvin tuntemaamme sukulaista, jolloin nämä filmit ovat saaneet aivan omanlaisensa huumoriarvon. Toki osassa tämän kauhusarjan teoksia on ihan aidosti hyvät puolensa,… Jatka lukemista Älä syö keltaista lunta – Mardrömmen på Vespervägen