Jesús Franco muistoissamme 10 vuotta myöhemmin

Tämä teksti on kirjoitettu psykoosin jälkimainingissa. Kirjoittaja ei ota mitään vastuuta kirjoitusvirheistä, asiayhteyksien puutteista tai aikamuotojen vääristymisistä. Kaikki vastuu siirretään lukijalle.

Nyt on homma niin, että Kuvaputken pikkupoika ja pilipali eli Tumppu sai ajatuksen pitää muistotilaisuuden kymmenen vuotta sitten menehtyneen espanjalaisen törkymessiaan kunniaksi. Ennen muinoin meillä oli tapana kunnioittaa aina Pääsiäisen aikaan vapahtajamme Jesús Francoa, jonka tuotanto kattaa jo yli 200 nimikettä. Kummituksenakin kiireiseltä Francolta löytyy alati uusia leffoja, mutta tällä kertaa pahamaineinen porukkamme katseli vain jo ennestään tuttuja turauksia menneiden maratonien parhaista paloista.

Hyppään kuitenkin asioiden edelle, sillä tämän kertainen sikailu pidettiin ensimmäistä kertaa Tampereella, joka myös Suomen Manchesterina tunnetaan. Seuraavaksi kerron matkastani sinne ja siitä, mitä todella tapahtui. Laittakaa turvavyöt kiinni, ottakaa muna käteen ja vatkatkaa se kovaksi. Kyyti tulee olemaan armotonta ja hyviä tapoja ei välttämättä noudateta.

Lähdin siis Tampereelle viihtymään, mutta ensin oli tehtävä pakollinen matka Onnibussilla, jonka olin valinnut budjettisyistä matkustusvälineeksi. Edessäni istui joku lesbopari, joista miehekkäämpi kuunteli koko matkan ajan Depeche Modea. Mistä minä tiedän tämän? Siitä, koska vakoilin penkkien välistä kuin mikäkin irstas Peeping Tom.

Viereisellä penkkirivillä sen sijaan istui joku pillunlipitysviiksillä ja jättimäisillä silmälaseilla sekä flanellipaidalla varustettu hipsterinuori, joka mussutti tyytyväisenä valmissalaattia. Matka kohti Tamperetta oli alkanut, kun tajusin bussin saavuttaneen Riihimäen liittymän, johon ei yksikään auto kääntynyt. Mietin myös meijereitä, ja tulisiko viikonlopun elokuvamaraton sisältämään enemmän niitä vai löysiä munia?

Loppumatka meni usvassa, ja huomasin olevani Tampereella. Sujuva matka alkoi olla ohi, koska edessä kiilui ainoastaan Kuvaputken entisen päätoimittajan Kurkkuharjan kuratoima Franco Best of -maraton.

TAJUSIN, että Tampereen keskustassa kulki jotain vitun spåria nykyään. Siitäkin huolimatta saavuin ystäväni Jerryn kämpille, jossa Kurkkuharja ja isäntä jo innosta kireinä odottivat elokuvien alkamista. Kävimme vielä nopeasti kaupassa, ostimme kaljaa ja laitoimme ensimmäisen filmin pyörimään. Maraton oli alkanut!

Vampyros Lesbos (1971)

Ensiksi onkin hyvä mainita, että meillä on ollut tapana kirjoittaa muistiinpanoja, koska eihän näistä pyhällä hengelläkään muuten muista mitään. Kimaran aloitus raita Vampyros Lesbos valittiin mukaan, koska se on tosi psykedeelinen. Asiaa eivät helpottaneet taustalla näkyvä Suomen kartta tai hyvät musiikit. Jesús esitti Mehmetiä, joka muistaakseni ruoski naisia. Elokuva myös sijoittui Istanbuliin, jonka vuoksi Suomen kartta on entistä erikoisempi näky jonkun sairaalan toimistohuoneen seinällä. Jerryn mukaan soundtrack elää ihan omaa elämäänsä, joka saattaa olla kaikessa kurjuudessaan ainoa tosi asia, mitä tähän on kirjoitettu. Tosin se Suomen kartta tästä oikeasti löytyy, mutta sen vuoksi teidän kaikkien lukijoiden tulee tehdä tutkimusmatka ja tarkistaa asia omin silmin.

Siirrytään eteenpäin, koska siitähän tässä on kyse.

Hellhole Women (1981)

Muistiinpanoissa lukee: yläosattomat ilmakiväärimuijat! Tämä oli se legendaarinen elokuva, jossa musta texasilainen vetää Jesústa perseeseen, koska kukaan muu ei suostunut näyttelemään tuota roolia. Kalastajahattua päässään pitävä Jesús muun muassa luki jotain lekuriromaania eikä juonesta ei ottanut mitään selvää, mutta ainakin niitä daisareita oli tarjolla koko keston edestä. Pahvinen krokotiili kruunasi elokuvan, jonka kuvanlaatu oli aivan liian laadukas.

Phollastía (1987)

Oijoi! Nyt ollaan tärkeän elokuvan äärellä, sillä Phollastía on siinä mielessä merkittävä, että siinä nähdään Kuvaputken ikioma maskotti eli vitun iljettävä mies, joka seisoo orankina erään kohtauksen taustalla hipelöimässä rumia rintakarvojaan. Lukemattoman määrän kaleidoskooppikyrpiä sisältävä filmi on lopulta kuitenkin vain puuduttavaa jynkkyä, jossa kellään miehistä ei seiso. Jossain kohdassa tähän kyllästynyt nainen päättää purra maukkaan nakkimakkaran poikki. Kaikille katsojille selvisi lopuksi, että tämähän on selkeästi köyhänmiehen Dynastia, sellaiseen aitoon francomaiseen tapaan.

Barbed Wire Dolls (1976)

Ilta saavutti lakipisteensä, koska Jerryn parempi puolisko hääti tämän francofiilien lauman vierashuoneeseen jatkamaan irstailua. Klassikkonäytöksenä sai luvan toimia Barbed Wire Dolls, jonka aikana aloin upota unihiekkaan. Onneksi ystävä hädässä tunnetaan ja Kurkkuharja päätti tehdä minulle fireballilla terästetyn kolajuoman, joka sattui olemaan helvetin huono idea puolikkaan punaviinipullon ja useamman olueen jälkeen.

Nyt kuitenkin muutama sana muistiinpanoista, sillä Francon tärkeimpiin elokuviin lukeutuva naisvankilaleffa on täynnä lesboja ilman paitaa ja sähköshokkeja antavia hetekoita. Tärkeänä huomiona teimme, että eräässä kohtauksessa jollain Viiksivallulla oli mikroshortsit, mutta leikkauksen jälkeen hänen jalkoihinsa olivat ilmestyneet farkut.

Eikä sovi unohtaa, että elokuvan tärkeimmässä kohtauksessa Jesús kaatuu hidastettuna…

VÄLIAIKA! KAFFEA JA VITTUILUA!

Tämän jälkeen kävimme nukkumaan ja Jerry vierassohva nitisi ja pahoinpiteli selkäni, mutta aamun koittaessa meno sai luvan jatkua.

Aamupalalla kuuntelimme radiosta Uuno Turhapuron tunnusmusiikkia ja jotain itseäänitettyjä mainoksia.

Kävimme aamiaisen jälkeen paikallisessa divarissa viemässä kaiken mahdollisen kaatopaikalta löydetyn ryönän vaihtoon. Divarissa huomasin, että krapula olikin ehkä astetta pahempi, kun happi alkoi loppua. Asiaa ei yhtään auttanut joku porno-osastolla tuttavuutta tehnyt nörtti, jonka iskulause kuului, että onkohan täällä 3D pornoa?

Lopulta jatkoimme matkaa johonkin baarin, jonka ovi oli auki. Sisään astuttuamme, meille todettiin, ettei paikka ole vielä auki. Lensimme kuin kusi kaaressa pihalle ja jatkoimme matkaa toiseen kuppilaan eli Hovipoikaan, joka Jerryn mukaan ei olisi niin mukava paikka. Tuolla meille sentään myytiin olutta, mutta vain sillä ehdolla, että Sid Haigin näköinen baarimikko sai kertoa meille vitsin, miksei alkoholista saa bonuspisteitä ja eräästä lestadiolaisesta Keskustan pääministeristä. Ei siitä sen enempää, koska pelkkä ajatuskin alkaa tätä kirjoittaessa vituttaa.

Dark Mission: Evil Flowers (1988)

Dark Mission oli lauantain ensimmäinen kärsimys, joka muistetaan siitä, kuinka Richard Harrison sentään yrittää. Julkaisussa on jostain syystä kreikkalaiset teksti, ja Kurkkuharja päätti olla keskittymättä elokuvaan ja pelata Dualingoa puhelimellaan kuin eräs pahamaineinen Mengelen klaanin edustaja.

Tässä kohtaa en ota mitään selvää muistiinpanoista, mutta siellä lukee AAAAH!

Toki nyt on vain suotavaa mainita, että elokuvan alussa nähdään arkistomateriaalia Kuuban vallankumouksesta Che Guevarasta. Sitten menivät värit, kun kielekkeeltä tippuva auto räjähti! Myöhemmin myös legendaarinen näkymätön talo räjähti ja tämähän on yhtä ilotulitusta! Lopussa oleva kuolema menee heittämällä huonoimpien listalle. Muuta sanottavaa ei ollut.

Lulu’s Talking Ass (1986)

Ihan oikeasti nyt vittu! Tähän on tultu. Kolme tyyppiä katsoo pornoa, kun aurinko paistoi sälekaihtimien välistä suoraan silmiin. Silmiä syövyttävää materiaalia oli myös kuvaruudulla, koska jätkien munat ei vieläkään seiso. Lina on varmaan maailman paskin suihinottaja, vaikka se yrittää antaa kuumia kielareita kikkelin päähän. Sitten tuli se kuuluisa puhuva ja erittäin karvainen persereikä, jonka seurauksena syntyi pervouden kolmio, jossa kellään ei ollut hauskaa. Elokuva vain jatkui jatkumistaan, vaikka parhaassa kohdassa Oscar-patsas tungettiin Lulun puhuvaan ruskeaan reikään. Loppua kohden kaikki saimme ihmetellä dildoa, joka näytti enemmän banaanilta. Tällöin totesin Jesúksen tekevän taidepornoa, jonka musiikit ovat kuin Vittorio De Sican elokuvasta. Onneksi olkoon, sillä elokuva tuli päätökseensä, mutta maraton sen kuin vain jatkui!

Phalo Crest (1987)

Useaan otteeseen Franco parhaimmistoon hehkutetussa Phalo Crestissa ovat ne vitun samat musiikit kuin edellisessä paskannuksessa. Tutuksi tullut kaleidoskooppipenis rykelmä teki myös paluun, joka sai minut analysoimaan kuvia ja viittä kyrpää. Yllättäen miehillä ottaa eteen, joka on Francon elokuvassa harvinainen näky, niin kuin myös joku köyhänmiehen Crispin Glover, joka kuikuili parvekkeen raosta liimalettinsä kanssa.

Sentään Phalo Crestissa seksi oli iloinen asia, vaikka elokuvan ohjaajaksi olikin merkitty Lenny Hayden. Päätimme uida syvään päähään, koska seuraavassa kohtauksessa syötiin paskaa ja jonkun pallinaaman silmä roikkui ulkona päästä. Musiikit muuttuivat täysin yllättäen painostaviksi, ja saimme koko porukalla todistaa kultaisen suihkun, kun jotkut saastaiset paskiaiset virnistelivät. Nämä paskiaiset paljastuivat Beavikseksi ja Butt-headiksi helvetistä. AAAH!

En voi muuta kuin todeta, että kuuluisan Sacramenton perspanokisojen takia Jesús on täysi sika ja joku pappa runkkasi ja nauroi insestin takia. Joskus elämä on elokuvaa tuhdimpaa, mutta tässä tapauksessa en voi mennä mistään takuuseen.

Female Vampire (1973)

Kurkkuharja väitti nähneensä tässä elokuvassa kasuaarin, jota se ei muuten varmasti ollut!

Sentään Lina oli vielä nuori ja nätti. Noin 19-vuotias, joka teki Jesúksen sikailuista vielä törkeämpiä. Jälleen otettiin löysä muna suuhun, koska kyseessä oli Female Vampiren pornoversio. Mietimme kaikki, mitä joku teki kaniinitarhassa, mutta en tiedä enää kenestä oli kyse?

Tämähän oli vitun paska elokuva, jossa vastenmielinen mies totesi, ettei Lina ole alasti, koska hänellä on sentään vyö yllään. Isännän mielestä musiikit ovat kuin painajaisten ruotsinlaivalta, jonne ei mennä viihtymään. Yllättäen musiikit vaihtuivat jazziksi, kun Lina yritti saada löysän gigulin kovaksi suullaan.

Haloo! Puhelimessa oli tohtori Orloff, joka antoi suullisia vinkkejä kahden luurinsa kanssa. Kukaan meistä ei oikeasti keskittynyt elokuvaan, vaikka joku tiesi kertoa, että vampyyrit tässä elokuvassa syövät siemenet ja elinvoiman. Enemminkin me pelasimme Super Mario Unoa, joka oli taatusti parempaa viihdettä kuin ruudulla pyörinyt oksennus.

Sitten alkoi omituinen sätkiminen, kun joku sai konipiikistä. Kaikkien mielestä tämä joku näytti kuolleelta lepakolta, vaikka oikeasti kyseessä oli lintu. Mikään ei enää yllätä, koska Jesús on aiemminkin petkuttanut katsojaa väittämällä saksanpaimenkoirien olevan susia.

Hissimusiikit, herrasmiessäännöt ja pilluzoomit varmistivat sen, että Jesús delasi elokuvan lopussa.

Sex Is Crazy (1981)

Vedettiin hetki happea ja otettiin olutta. Jossain kohtaa kävimme saunassa, mutta se ei ollut vielä. Seuraavaksi kuratoidussa leffassa oli minospornoa, pilipalipippeleitä ja penis-yksi, penis-kaksi ja penis-kolme!

Pahamaineisessa kohdassa Jesús ilmestyi peiliin, kun toisaalla haarukka työnnettiin pilluun. Kyseenalaisessa kohtauksessa nainen halua välttämättä harrastaa seksiä autoa ajavan miehen kanssa, joka vaarantaa oikeasti liikenteen. Jerry huusi, että aja nyt sitä autoa SAATANA! Linan kampaus toi mieleen Hannu Karpon hatun, joka vahvisti vain tunnetta, että tässä ollaan taas oltu naftalomalla. Sietämättömät saluunamusiikit tuovat mieleen Speden, mutta pahin on vielä edessä, kun musiikit ovat kuin suoraan Uuno Turhapurosta. Jostain syystä tässä kohtaa muistiinpanoja lukee cucufat.

Psykedeelinen kokonaisuus on kuin Kalevi Helvetin musiikkivideo, jossa käärmeestä tosin tulee spermaa. Kohtauksen voimaa nostavat serkku Belcebu ja setä Lucifer, kun piru tanssi munasillaan. Siirryimme saunomaan, koska seuraavaksi oli jälleen snapsin aika.

Bloody Moon (1981)

Jesúksen lähestulkoon oikeassa yrityksessä tehdä elokuvaa joku Mikki Hiiri nussi ja murhasi porukkaa. Joten tavallaan slasheria ja gialloa yhdistelevä teos liian laadukas. Jonkun mimmin nännistä tuli puukko läpi ja veret valuivat nenästä. Sitten styroksikivi vieri alas rinnettä, kun myöhemmin joltain toiselta mimmiltä leikattiin sirkkelillä pää irti, niin että veret roiskuivat kuin kuukautisten aikaan. Jonkun skidin päälle ajettiin autolla, ja minua alkoi vähän huolestuttaa hupeneva olutvarasto. Muistiinpanot loppuivat Bloody Moonin osalta tähän.

Macumba Sexual (1983)

Legendaarinen Macumba Sexual alkoi kohtauksella, jossa jonkun naisen pillusta pullotti teurastettu kumiankka. Nyt alkoivat taas ne kuuluisat pilluzoomit, koska Obonga oli päättänyt tehdä voodoorituaaleja. Kännissä ollut Jesús puhui kaikille olohuoneessa olleille, kun pillukarvat näkyivät. Meno ja meininki alkoivat mennä psykoosin puolelle, vaikka elokuva olikin jokseenkin laadukas.

Tähän loppuivat oluet, muistikuvat ja niiden panot.

Downtown – Die nackten Puppen der Unterwelt (1975)

Legendaarinen ja vissiinkin kuudes kerta, kun katsoimme porukalla Downtownin. Tämä merkkasi pilluzoomien paluuta. Silmät seisoivat päässä, mutta mikään muu ei seissyt. Jesús esitti Al Caponea vai oliko se Pereira?

Lina napsutteli sormiaan jazzin tahtiin. Upeassa vaahtokylpykohtauksessa Jesús on niin kännissä, että päättä ruveta laulamaan. Kuumat kielarit viimeistelevät hulluuden, ja jonkun muijan pillu löyhkäsi kuin seitsemän kerroksinen bordelli. Korkkiruuvikyrpä, Erwinin iljettävä veli ja Sugar dadi päättivät maratonin, jonka jälkeen poistuin kämpiltä.

TUMPPUMIEHEN EPILOGI

Matkalla eksyin väärälle kadulle ja siellä oli tämä paikka! En päässyt Downtownista eroon edes maratonin loputtua. Paluu matka oli muutenkin yhtä helvettiä, kun bussissa viereeni istui jonkun poloisen latinorakastaja. Bussissa oli 1800 astetta kuuma, edessäni istui läski kenobiitti ja lupasin ilmoittaa Kurkkuharjalle, kun se saapuisi Kamppiin. En koskaan päässyt perille, vaikka löysinkin itseni nukkumasta. Maanantaina totesin: Me näemme vielä Tampere ja Jesús!

PS. Joku varmaan pahoitti nyt mielensä, koska giffejä ei ollut. Haistakoon tuo joku paskan, koska tässä ei pysty tai kykene yhtään enempään.

Kirjoittanut Tumppi

Haudanvakava elokuvaharrastaja, joka ei tiedä mistään mitään.