Hou hou hou… A-a-aaa, nou houmou. Yst: Aajee (Antti-Jukka).
Pahan enne 2 (1998)
Tässä taas sarja, jonka suomennokset ansaitsisivat nyt vähintään jonkun kultaisen luun: Paholaisarmeija, Pahan enne 2 ja Ennustus 3 – Paluu. Ilmeisesti kääntäjät eivät joko tienneet toistensa aivoituksista tai sitten nuorina kapinallisina antoivat hevon kukkua kaikkien muiden paitsi itsensä ideoille. Valitettavasti kolmosen jälkeen molemmat vuonna 2005 videolle tehdyt jatko-osat ovat vain Pahan enteitä. Jollei nyt enempää variantteja tullut mieleen, hyviä ideoita olisivat voineet olla vaikka Paholaisarmeija 4 ja Ennustus: Hylätyt.
Vaikea sanoa miksi menin tämän kakkosen katsomaan, kun en pitänyt siitä ensimmäisestäkään. Idea on taas vaihteeksi hyvä: enkelien ja demonien apokalyptinen taistelu maailman kohtalosta. Vanhat koin puhkomat Raamatut tuovat Indiana Jones– vai sanoisinko Yhdeksäs portti -viboja ja kirkot ovat kiinnostavia lokaatioita, mutta siihen se todella jää. Mitä turhia alkaa ramboilemaan, jos voi kävellä läpi siitä missä ei ole aitaa lainkaan, joten taistelu tapahtuu täysin modernin suurkaupungin maisemissa, vailla sen suurempaa eksotiikkaa – onkin mielenkiintoista, että esimerkiksi John Carpenter onnistui tallentamaan samoista lähtökohdista Masters of Horror -jaksoonsa Cigarette Burns miljardi kertaa mystisemmän ja erikoisella tavalla hyytävän kuvan enkeleistä, kuin mitä sekunttiinkaan Prophecy-sarjaa on saatu vangittua.
Christopher Walken palaa helvetistä (ei siis helvetissä) ja aasialaistaustainen enkeli kuksii hoitsun raskaaksi sekä polttelee tämän jälkeen ilmaröökiä. Sitten Walken heittää avutonta ja sen vähänkin tunnelmanpoikasen kuristavaa läppää, ei osaa käyttää puhelinta tai tietokonetta (ha ha ha) ja ajelee kaupungilla Brittany Murphyn kanssa. Jossain välissä myös kauhistellaan taivaalla lentäviä CGI-lepakoita (ovathan ne kieltämättä rumia kuin riivatut), joita niitäkään ei valitettavasti tämän enempiä elokuvassa hyödynnetä. Toimivimmassa ratkaisussa enkelin siipien avaaminen esitetään varjokuvan kautta, mutta sano minun sanoneen tuonkin olleen ainoastaan budjetin sanelema päätös.
Mukana on myös yksi aidosti nerokas ja hauska vitsi, jossa enkeli ja tämän suojatti saapuvat Eedeniin, joka on saastunut suurkaupunki. Nainen hämmästelee ääneen, että eihän tämä näytä paratiisilta, mihin saa vastauksen, että tällaisen ihmiset siitä tekivät. Tämä dialoginpätkä tavoittaa niin pirullisen paljon sekä yhden apinalajin suhteesta luontoon että siitä, kuinka tunnen aivan liikaa porukkaa, jotka käyttävät lomansa ja rahansa mieluummin matkustamalla johonkin New Yorkiin, kuin suuntaamalla vaikkapa Lapin erämaahan ja kiivetäkseen pyhälle vuorelle hengittämään raikasta ilmaa sekä juomaan puhdasta vettä tunturipurosta. Paratiiseja on monenlaisia.
Ei riitä että Prophecy II on raivostuttavan huono ja halvalta näyttävä filmi. Omasta mielestäni se oli myös niin tylsä, että jossain kohtaa teki melkein mieli ottaa kirja seuraksi sohvalle, ettei vähä vapaa-aika olisi valunut täysin hukkaan. Tämän leffan parissa oli hyvä rentoutua 14-tuntisen, sekä palkkatöistä että referaatin kirjoittamisesta koostuneen päivän päätteeksi.
