Jatkamalla lukemista hyväksyt kaikki keksit ja yhden kääretortun. ”…vielä 2000-luvullakin moni ’älykkö’ saattaa ylpeillä sillä, ettei koskaan katso televisiota.” Puhuiko joku lukemisesta? Kerronpa Teille siis korkeakirjallisuuspaneelin pohjustukseksi pienen tarinan, en suinkaan kahdesta sammakosta, jotka putosivat kiehuvaan maitovatiin, vaan pahamaineisesta Noidan käsikirjasta. Tuo teoshan oli, kuten kaikki tietävät, oman kolmenkympin ylittäneen sukupolveni lapsuuden klassikko, jota itse… Jatka lukemista Olis pari aika kauheet juttuu hei…

Tässä epämääräisessä artikkelin näköisessä jutussa käsitellään erään pahamaineisen toimittajan paluuta Tampereelle. Matkani alkoi hikisen ja raskaan työpäivän päätteeksi. Töistä lähdettyäni olin katsonut reittiopasta, että minulla olisi hyvin aikaa käydä kotona suihkussa ja pakata kamppeet mukaan. Aikaa oli vielä käydä kaupassakin, mutta sitten tapahtui jotain. Kotona huomasin, ettei reittiopas enää tarjonnutkaan tuota nopeaa reittiä Kamppikeskuksen bussiterminaaliin.… Jatka lukemista Paluu Manseen (Mitä todella tapahtui)

Kävin Etiopiasta karanneella ystävälläni Tomi Mengistulla pitämässä peli- ja elokuvailtaa. Tapahtuma ei alkanut tavoista parhaalla mahdollisella, sillä työläisiä kusettavan riistofirman kuriiri (siis se riistetty työläinen) kusettikin meitä ja ilmoitti epäterveellisten pikaruoka-annostemme olevan toimitetut, vaikkemme niitä koskaan saaneet. Menguleen otettua firmaan yhteyttä he kysyivät, katsoiko hän rapun oven takaa, mikä kuulostaa jo suoraan Franz Kafkan tarinoista… Jatka lukemista Jonestown Diarrheas

Hei sinä, hyvä lukija! Toisin kuin kaikki järkevämmät ja ammattimaisemmat sivut, Kuvaputki ei keräile purkkiinsa keksejäsi tai muitakaan konnamaisia leipomotuotteitasi, joten mene vonkaamaan sitä piparia jostakin muualta! Epäystävällisin terveisin, Piparkakkupoika ja pikkuleipämonsteri Ps: vituttaako?

Thunder of Gigantic Serpent sai minut innostumaan jälleen vaihtelun vuoksi vanhasta kunnon Godfreysta, joten päätin katsella muutaman herran elokuvan ja lisätä niistä pari pientä mietettä kootusti tähän. Saa nähdä miten nopeasti tulee taas mitta täyteen ja koen pakolliseksi pitää muutaman vuoden taukoa saksien ja liimapuikon kuninkaasta. Tunnelmaan päästäkseen suosittelen aloittamaan lukemalla Ö-luokan mestarin haastattelun tämän… Jatka lukemista Ho Ho Godfrey Ho! (osa 1)

Nyt se on iskenyt kuin tuhat volttia ja kuin pallosalamana konsanaan. Plokin kirjoittaminen on jäänyt taka-alalle, koska en ole ehtinyt katsoa eläviä kuvia, ja ole enemmin ollut elävä kuollut. Yritän kuitenkin viihteen ja itseni vuoksi pitää tätä rupuista päiväkirjaa tekohengityksellä elossa. Katsotaan mitä tästä tulee. Eli tulee jos on tullakseen. Tervetuloa tähtien pariin! Teitä ei… Jatka lukemista Katkeran makuinen elämä opettajana

Lukuharrastus kannattaa aina. Tällä kertaa sain kaluttua loppuun kirjastosta lainaamani ja Salakirjojen julkaiseman kuvitetun runokirjan Absintti: kirottujen humalatar. Sivuja nyt ei ole kuin joku sata ja tekstiä suhteellisen vähän – valitettavan niukalti oli myös absinttilaseja, -pulloja ja pääkalloja esittäviä taidevalokuvia, joita olisi mieluusti katsellut enemmänkin. Vihreää keijua käsittelevät runoilut ja otteet romaaneista sekä kirjeistä on… Jatka lukemista Tarjolla tänään:

Hyvää päivää Kuvaputkesta eli täältä kadotettujen paratiisista eli tuttavallisemmin kielletyn hedelmän jälkeisestä ajasta. Päät on laitettu vaihtoon, päivyri käy mielentilatutkimuksista riippuen hitaalla tai ei ollenkaan. Tervetuloa jälleen kryptaan, jossa kerrotaan tarinoita elokuvista. Olkaa hyvät, jos tästä polvien rikki mennessä ottaa mitään tolkkua. 26.4.2021: Highway Racer – vauhtipaholainen veressä (1977) Netlfixiin jostain naftaliineista ilmestyneessä italocrimessa virnuileva… Jatka lukemista Ohjelmistopäivitys

Liika hernesoppa ei tee hyvää, joten kommenttien synnytys täällä Kuvaputken kopissa jatkuu siitä mihin se viisi minuuttia sitten jäi. Niin ja sen lukuoikeuden voi maksaa laittamalla hinnastossamme ilmoitetun rahasumman ruskeassa kirjekuoressa Kuvaputken poste restante -lokeroon. Tiedot löytyvät luonnollisesti apinalaatikostamme. Ethän jatka lukemista ennen tätä, kiitos! Koskee myös paljasjalkaista toimittajaveijari Porttilaa. Don’t Come Knockingissa (2005) joku… Jatka lukemista Haluatko lukea koko jutun?

Näitä katseluita on nyt kerääntynyt aivan kissanviiksimäinen määrä, eli neljättä kymmenettä kappaletta. Lopetetaan siis pehmoisten puhuminen ja aletaan jauhaa sitä itseään, niin saadaan laskiämpäri tyhjennettyä. Fred Williamsonin blaxploitaatiolänkkäri Musta tappaja (1972) oli kaiken tuota ennen katsomani bruceploitaation ja 1990-2000-luvun taitteen keskinkertaisen tuontikaman jälkeen hyvinkin virkistävä kokemus. Fredin tulkitsema Nigger Charley saa orjatilalla tarpeekseen, tappaa isäntänsä… Jatka lukemista Onko MITÄÄN uutta?