ULO+ – Maitoon säilötty ulo maustaa rahkat ja kakut ja onpa kiva kaveri jäätelönkin vierellä. Terveellinen ja vitaminoitu, aikuiseen makuun sopiva herkku täyttää myös 15% (*) päivän proteiinitarpeesta. Saatavilla lempeän jalapenosuklaamousen ja kirpsakan rumeliinin makuisena. Nyt hyvinvarustelluista ruokakaupoista! ”Ulo+ on ihan parhautta! Purkki menee yleensä kerralla.. Koukussa.” -Pimpinella *…… … ….. …. …
Raimo O. Niemen tuuheat viikset: Valittujen palojen haudan takaa
Kukkuluuruu taas täältä tuonpuoleisesta, aivojani nakertavien analogisten matojen muonapöydästä, Kuvaputken lasiruudun takaa. Kirjoituspäivä on sunnuntai ja palasin joitakin tunteja sitten kotio Tampereella järjestetystä leffamaratonista, jonka tarjonnasta suoraan sanottuna tällä haavaa kirjoittelisin mieluiten. Koska kuitenkin tunnen vastuuni Teitä kohtaan, hyvä lukijani, yritän nyt tehdä megasaatanarutistuksen ja käväistä läpi kaikki ennen tätä helmikuista viikonloppua katsotun kauniin ja… Jatka lukemista Raimo O. Niemen tuuheat viikset: Valittujen palojen haudan takaa
Elokuvapäiväkirja: Isoveli valvoo, niin minäkin
3.2.2020: Dead Set (2008) Ironista huomata, kun valitsee kokoelmasta katseluun jotain, joka olisi tarkoitus katsoa osissa – tulee se katsottua kokonaan kerralla. Viisi osainen brittiläinen sarja zombiepidemian puhkeamisesta kesken Big Brother –kuvausten, on varsin hyvää kamaa. Viihdearvoiltaan korkeatasoinen kauhusarja on sopivan tiivis paketti, mutta silti televisiomaisen toteutuksensa ansiosta hahmoihin keskittyvämpi. Mitään suurta yhteiskuntakritiikkiä Romeron tapaan… Jatka lukemista Elokuvapäiväkirja: Isoveli valvoo, niin minäkin
Aamu-tv: Valitut palat, osa 2
26.1. Les glaneurs et la glaneuse… deux ans après (2002) (Teatteri/Digibeta) Agnes Varda palaa parin vuoden päästä samojen ihmisten pariin, joita nähtiin mainiossa dyykkausdokumentissa Elämä on kaunis, tavaten samalla myös uusia naamoja. Joku on kuollut, huonohampainen spurgu kertoo olevansa rakastunut ja eräs parivaljakko vetää aika vaivaannuttavan kierrätysräpin. Se on hyvä että nämä kirjoitelmani elokuvista laahaavat… Jatka lukemista Aamu-tv: Valitut palat, osa 2
Elokuvapäiväkirja: Elämää seppukun jälkeen
Tiistai (28.1.) ei alkanut kovinkaan hohdokkaasti, kun puhelimeni järjestelmäpäivitys oli päättänyt muuttaa herätyskellon äänen. Makeat unet katkesivat sekavaan meteliin, jota en tunnistanut herätysääneksi. Onneksi muut kuitenkin pääsivät jatkamaan uniaan, vaikka koko kerrostalo varmasti hetkellisesti heräsikin meteliin. Päivä ei muutenkaan lähtenyt käyntiin toivotulla sykkeellä, koska ulkona ei vieläkään ole talven ihmemaata, vaan sateista ja synkkää. Lisäksi… Jatka lukemista Elokuvapäiväkirja: Elämää seppukun jälkeen
Valitut palat
21.1. Sarjatulta San Franciscossa (1968) (PC) Mikä siinä on, että aina kun tekee mieli kirjoittaa se into ehtii vaihtua väsymykseksi siinä kohtaa, kun viimein olet saanut muut hommat koneella valmiiksi ja pääset luiskahtamaan Kuvaputken imuun? No mutta, aloin väsäilemään tätä juttua ihan vain kertoakseni, että katselin Jerry Cotton -elokuvan Sarjatulta San Franciscossa, joka oli ehkä… Jatka lukemista Valitut palat
Elokuvapäiväkirja: Yhden idiootin viikko
Viikkoni alkoi hyvin, koska töiden jälkeen tytär jäi vielä toiseksi yöksi ”mumilaan”. Toki minulla oli häntä ikävä, mutta myös hinku katsoa kokoelmasta jotain poikkeuksellista. Vielä, kun vaimo lähti jumppaan, sain täysin vapaat kädet valita, mitä ruudulla tapahtuu! 20.1.2020: Hetkesi on tullut – Sartana on täällä (1970) Hetkeni oli tullut! Sain katsoa Sartanaa. Sehän passaa, vaikka… Jatka lukemista Elokuvapäiväkirja: Yhden idiootin viikko
Saharan pierut, eli kukkuu Kukkumäestä
Niin se vain on, jotta into elokuvista kirjoittamiseen ei ole tämänkään viikon aikana kohentunut. Tuossa eilen ennen töitä yritin tosin käynnistää läppärini ja heittää pienet skeidat siinä vajaan parin tunnin varoituksella, mutta äkisti huomasinkin tapelleeni suurimman osan tästä ajasta viruksentorjuntaohjelmani kanssa. Heitän pian tietokoneeni ikkunasta, siirryn kirjoituskoneen pariin ja tungen lopputulokset satunnaisesti valikoiduiksi tulleiden postiluukuista… Jatka lukemista Saharan pierut, eli kukkuu Kukkumäestä
Elokuvapäiväkirja: Tappava kuu ja hullu maailma
Niinhän se sitten meni, ettei matka tuntemattomaan sopinut minulle. Se kesti kolmen jakson verran. Nyt puhtaan siis The Witcheristä, jonka jokaisen kolmen katsomani jakson kohdalla nukahdin. Totesinkin tuossa kohtaa vaimolle, että aion luovuttaa sarjan suhteen ja odotan jo innolla viikonloppua, jolloin pääsemme takaisin elokuvien maailmaan. Odotukset sarjaa kohtaan olivat kaikesta huolimatta maltilliset. Olisin ollut valmis… Jatka lukemista Elokuvapäiväkirja: Tappava kuu ja hullu maailma
Saturnuksenillan huumaa
Olen väsynyt, epätoivoinen erään kirjoitusprojektin suhteen ja kaiken lisäksi kämppäni on päällä olevan elektroniikan ansiosta tulikuuma. Nintendoa ei jaksaisi pelata enempää ja vuoden katselut pitäisi ottaa kiinni. Ykkösolut on hyvää, mutta siitä ei paljoa iloa muun kuin maun puolesta irtoa. Parasta on vielä se, että pöytäkoneeni on paitsi perseestä myös epäergonominen työskentelyalusta, joten koska tämä… Jatka lukemista Saturnuksenillan huumaa