Pätkiksiä

Yritin palata pitämään päiväkirjaani Listaliin, mutta sain aivovaurion heti kättelyssä. Nyt tulee sitten samanhenkistä, vain omaksi ilokseni kirjoitettua ja täysin hyödytöntä tekstiä tänne, häh hä hää. Eli mahdollisimman lyhyet lausahdukset katselupäivämäärän ja -formaatin kera.

29.7. Karmapa – jumaluuden kaksi tietä (1998) (Kirjaston DVD)

Arto Halosen dokumentti keskittyy tiibettiläisten sortamiseen Kiinan hallituksen toimesta. Aihen kiinnosti mutta ote ei ollut kovin vahva, tai sitten edellisiltana nauttimani puolalainen votka teki myyräntyötään. Katsottu Halosen ja Kevin Frazierin rustaaman teoksen Pyhän kirjan varjossa innoittamana.

29.7. Megalodon (2002) (DVD)

Krapulailtaa oli hyvä viettää valikoimalla jotain hyllyn siltä kohtaa, mihin työkaverini lahjoittamat ö-luokan eläinkauhuelokuvat uudelta vuosituhannelta sijoitin. Nimellä Sharkzilla Briteissä julkaistu Megalodon tunnetaan myös svengaavasti Jättehajenina (Ruotsi) ja Jurassic Shark 3:na (Saksa). Joukko hyypiöitä menee tutkimaan merenpohjaa, jossa majailee esihistoriallinen kolossihai, ainoana halunaan haukata kokoonsa nähden kanapeen kokoinen metallivälipala, vaikka sitten henkensä kaupalla. Epäonnistunutta eväkästä ei nähdä ennen puoltaväliä, mikä toisaalta on luvattoman huonon CGI:n takia ihan positiivista. Tunnelmaa tämä ei kuitenkaan tiivistä. Liian tylsä ollakseen hauskaa kakkaa. Ainoaksi hyväksi puoleksi voi mainita värikkäästi loistavat syvänmerenelävät, jotka tuovat mieleen Abyssin kaltaiset sukellusleffat.

30.7. Vihreä säde (1986) (Teatteri/35 mm)

Yksi töissä filmin pyörittämisen ohessa katsottu Éric Rohmerin leffa lisää. Enää tässä välissä en muista, mikä se niistä oli, mikä kertoo paljon joko ohjaajasta tai sitten minusta itsestäni. Ihan mukiinmenevä draama silti.

30.7. Mortal Kombat (1995) (Teatteri/35 mm)

Peruskoulun toisella luokalla ollessani luokkatoverini olisi lainannut minulle Mortal Kombatin, mutta äitini ei antanut lupaa sen katsomiseen. Tuolloin 8-vuotiaana leffa olisi voinut olla sangen kovaa kamaa. Myöhemmin näin sen teininä television taivaskanavalta saksaksi dubattuna ja olin kaikkea muuta kuin vakuuttunut. Nyt kolmekymppisenä käsittämättömällä teknolla, Christopher Lambertin kaltaisilla näyttelijöillä ja ysärille tyypillisillä pleikkaritehosteilla höystetty pökäle oli kaikessa karmivuudessaan jopa sympaattisen viihdyttävää ryönää, joka sai innon nähdä jonain päivänä elokuvan käsittääkseni aikuisten oikeasti huono jatko-osa. Goroa piti ihastella vielä filmin toisella ajamisella, minkä ohella 35-millinen formaatti ja muutamat asianmukaisesti ninja-asuihin pukeutuneet asiakkaat ilostuttivat tunnelmaa. Onneksi meillä on videopelifilmatisoinnit, mihin tämä maailma muuten menisi?

31.7. Pyhän kirjan varjo (2006) (Kirjaston DVD)

Halosen dokkari Turkmenistanin diktatuurista ja maan absurdista Ruhnama-kultista tuntui lähinnä aihetta laventavan kirjan kuvitetulta tiivistelmältä. Tehoja söi, että kyseisen opuksen kahlaaminen oli katselun aikana vielä kesken, jolloin alkupuoli paikoitellen sanasta sanaan painetun kanssa yhtäläisine dialogeineen oli turhan tuoreessa muistissa, toisaalta lopun nakertaessa intoja kirjan päättämiseen, joka alkoi tuntua pakkopullalta. Silti aukeavat Ruhnama-patsaat ja Turkmenistanin katunäkymät toivat uutta perspektiiviä myös lukuprojektiin.

1.8. Eloonjäämisen haasteet (1990) (Kirjaston DVD)

Jälleen yksi taattua laatua oleva luontodokumenttisarja David Attenboroughilta. Raakaa touhua, mutta silti niin lumoavaa, koskettavaa ja inhimillistä.

1.8. Ammutaanhan hevosiakin (1969) (Teatteri/35 mm)

Elokuvan alkutekstien mukaan tositapahtumiin perustuva sadistinen filmi lama-ajan Amerikassa järjestettävästä kestävyystanssikilpailusta, jossa voittajaparin saama potti kannustaa taloudellisissa vaikeuksissa olevia pareja pyörimään lavalla viikkotolkulla verenmaku suussa. Yleisö viihtyy ja mässäilee henkihieverissä kieppuvien ihmisten tasapainotellessa näitä huvittaakseen terveytensä kaupalla ja unen rajamailla lailla sirkusfriikkien. Vaikka aihe valitettavasti on ikuinen, jotain samanlaistahan tässä on kuin nykyajan tosi-tv:ssä tai netin pimeissä väkivaltavideoissa. Oman mausteensa tuo pelin kierous, jossa laillisen laittomuuden turvin voittajalle ei olla aikeissakaan maksaa. Pelkäämäni sokerikuorrutelopun korvaava reaalipako painajaisesta, ihmisten ajautuminen tilaan, jossa elämällä ei ole enää merkitystä ja toisen poispääsemisessä auttaminen nähdään tuskissaan kituvalle tehtävän eutanasian kaltaisena saavat hiljaiseksi. Hyvin vaikuttava filmi, melkeinpä mestariteos.

2.8. Jambuin vihainen sielu (1979) (PC/YouTube)

Neuvostoliittolaisessa luontoelokuvassa kommunistiset maanmittarit pääsevät napit vastakkain Siperian takamailla elävän ihmissyöjäkarhun kanssa. Kirjoitin tästä enemmän Laajakuvan kirjaprojektiin, jonka toivon vielä joskus valmistuvan painokuntoon asti.


2.8. Valaistu ratsumies (1979) (Teatteri/35 mm)

Pyöritin tämän töissä ja ehdin myös katsella elokuvan suurimmalti osin siinä sivussa. Robert Redford mainostaa muroja eläväksi joulukuusenkoristeeksi sonnustautuneena ja varastaa riistofirman rääkkäämän heposen palauttaakseen sen takaisin luontoon, Jane Fondan puolestaan kieroilee aiheesta sensaatiojuttua televisioon. Lopulta elämästä tietysti opitaan ja pientä kemiaakin on ilmassa. Sen pituinen se.

4.8. Aku Ankan rikos (1945) (PC/YouTube)

Katsoin putkeen viisi Disneyn vanhempaa Aku Ankka -piirrettyä. Aku Ankan rikoksessa podetaan huonoa omaatuntoa, Hansu-serkun vierailussa (1939) ylensyönyt hanhi tulee pistämään ruokakomeron sileäksi, Akussa valokuvaajana (1941) leikitään kameralla, Aku armeijassa (1942) laittaa hahmon Mustan Pekan komennukseen (sekä piikiksi simputtajansa lihaan) ja Tiku ja Taku (1947) päästää pikkuoravat vauhtiin. Taattua laatua, jota on mukava katsoa vanhemmallakin iällä hyvän animoinnin ja runsaan mielikuvituksen vuoksi.

4.8. Iberia (2005) (Teatteri/35 mm)

Carlos Sauran jälleen yhdessä tanssielokuvassa pannaan jalalla koreasti



4.8. Amistad (1997) (Teatteri/35 mm)

Olin nähnyt tämän joskus penskana telkkarista, jolloin Spielbergin Indiana Jonesin tapaisia seikkailuja odottaneena petyin ja tylsistyin pahanpäiväisesti ylipitkään oikeussaliepookkiin. Nyt katselin tämän viimeisten lomaa edeltäneiden työiltojen aikana sorvin ääressä miten parhaiten jaksoin ja vaikka filmi oli edelleen turhan mammuttimainen, hyviäkin puolia löytyi. Erityisesti orjien kohtelut tuntuivat pahalta ja muutamat kohtaukset jäivät suorastaan mieleen kummittelemaan, mutta spielbergiläinen paatos lähinnä tympäännytti.

4.8. Noita (1972) (DVD)

George A. Romeron vähälle huomiolle jääneessä varhaisessa kauhufilmissä nainen flippailee niin huolella, ettei katsojakaan pysy perässä, mikä kaikki on ”totta” ja mikä hallusinaatiota. Psykedeelinen leffa sisältää myös monia sangen painostavia kohtauksia, kuten talon käytävillä tapahtuvan hysteerisen karkumatkan sisään murtautuvalta naamiomieheltä, lukittujen ovien ja ahtaiden puitteiden heijastaessa painajaismaisesti alitajunnan tilaa. Myös marihuanaa poltellaan ja maagisia riittejä harrastetaan. Kummallinen paketti pysyy eväisiin nähden kasassa mestarillisesti ja Noita onkin Elävienkuolleiden yön ja Dawn of the Deadin ohella ehdottomasti se teos, josta ajoittain mielenkiintoisia elementtejä sisältäneeseen tusinakauhuun (Monkey Shines, Pimeä puoli…) ja rahastukselta maistuneeseen zombikierrätykseen sittemmin suistunut Romero tulisi muistaa.

6.8. Mo’ Better Blues (Kirjaston DVD)

Bluesia soitetaan ja aviovuoteen ulkopuolella kuksitaan. Onneksi Spike ei ole rasisti.

6.8. Puutarhan täystuho (1949) (PC/YouTube)

Katsoin YouTuben Aku Ankka -animaatioita yhteen koonneen soittolistan viimein loppuun. Aku Ankka ja gorilla (1944) oli heikohko esitys, jossa eläintarhasta karannut jättiläisapina tunkee Ankkojen taloon ja ryhtyy pistämään paikkoja pirstaleiksi. Puutarhan täystuhossa (1949) muurahaispappa kertoo tarua lauta-aidan takaisesta paratiisista maisseineen, vesimeloneineen ja kiukkuisine puutarhuri-Akuineen, mistä päästäänkin ketterästi kolmanteen piirrettyyn. Puutarhuri Akussa (1950) sahataan oksia ja Akussa niittaajana (1940) nimikkohahmo pestautuu raksalle, tehden mestarina toimivan Mustan Pekan työpäivästä yhtä helvettiä.

7.8. Marihuana (1936) (PC/YouTube)

Päätin jossain mielenhäiriössä palata Dwain Esperin tuotantoon (virhe), mutta suoraan sanottuna en kyllä keskittynyt tähän elokuvaan sitten laisinkaan. Siinä se pyöri taustalla. Siitä huolimatta ei ollut vaikeaa havaita, ettei saman vuoden toisen marihuanan shokkiaiheella taivastelleen eksploitaatiopaukun, Reefer Madnessin tasolle päästä, vaan aikansa tuote on hauskan sijaan katsojansa aivoista palan haukkaava. Kestoa on onneksi vain tunnin verran ja julisteessa mies piikittää ilmeisesti kannabista naisen suoneen. Niin se menee, poijaat.

11.8. The Death of Stalin (2017) (Kirjaston DVD)

Piti joskus männävuonna käydä katsomassa tämä ihan elokuvateatterissa asti, mutta hellsinkiläisen Kino Engelin ovella olikin lappu, että illan näytökset on teknisen vian vuoksi jouduttu perumaan. Tästä kaiketi jotain vuotta eteenpäin oli noin sata ennen minua kirjaston varausjonossa ollutta ihmistä saanut leffan viimein katsotuksi ja pääsin itsekin ihmettelemään, miten hyvin levy moista rääkkiä oli kestänyt.

Etenkin alkupuolella huvittanut komedia saa edetessään synkempiä sävyjä ja ammentaa huumoriaan koko stalinistisen maailman tummanpuhuvasta absurdiikasta. Perustasoinen historiantuntemus lienee paikallaan, jotta raina aukenisi paremmin, itse ainakin sain keriä hahmoja katselukumppanilleni melko aktiivisesti tämän kärryillä pysymistä varten. Negaatioita ovat otteen muuttuminen hatarammaksi loppua kohden sekä näyttelijävalinnat, jotka eivät aina olleet turhan paljoa esikuviensa näköisiä. Itse Isä aurinkoisen esittäjän maskeeraus sentään osuu häränsilmään.

11.8. Inuksuk (1988) (Kirjaston VHS)

Markku Lehmuskallion parempiin hetkiin lukeutuvassa vähäeleisessä elokuvassa jumitetaan napapiirillä sivistyksen ulottumattomissa radioon huutaen, pukeudutaan syntymäpäivien kunniaksi eläinasuihin ja lopulta syötetään femiininen kollega jääkarhulle. Taas naisia sorretaan miehisen taiteen vuoksi.

11.8. Aladdinin taikalamppu (1967) (Kirjaston DVD)

Neuvosto-Aladdinissa punainen lampunhenki vapautuu orjuudestaan haukotuttavissa puitteissa. Kirjoitin tästä Laajakuvan kirjaprojektiin, ehkä joskus vielä julkaistavaan.

12.8. Aseistettu kansa (1961) (Teatteri/16 mm) ja …Ja taivas vallattiin rynnäköllä (1973) (35 mm)

Kävin pitkästä aikaa WHS-teatteri Unionissa katselemassa pari filkkaa. Ensimmäinen oli Joris Ivensin Kuubassa paikallisten elokuvaopiskelijoiden kanssa tekemä lyhytdokkari, toinen taas sitäkin pidempi, audiovisuaalisesti hieno taltiointi Fidelistä pitämässä puheita itäblokissa ja Afrikassa. Julistekuvia tms en valitettavasti kummastakaan löytänyt.

12.8. Todellinen prinsessa (1977) (Kirjaston DVD)

Miltä kuulostaisi kokomittainen elokuva niinkin rönsyilevästä ja moniulotteisesta aiheesta, kuin sadusta tytöstä, joka paljastetaan patjakasan alle laitetulla herneellä siniveriseksi? Neuvostoliitossa tällainen hirvitys todella toteutettiin ja onkin erittäin hyvä kysymys, miksi pirussa itse menin ja lainasin lätyn kirjastosta, vaikka jo Aladdinin taikalampun bonusmateriaaleista löytynyt traileri sai haukottelemaan kuin venäläiseen unikokeeseen osallistuva (niin tai, oikeastaan tarina menee niin, että totesin tuota mainosklipin aikana, etten tule koskaan katsomaan Todellista prinsessaa, mutta sitten huomasinkin, että tuossahan tuo näkyy lainapinossa jo lojuvan, en vain tajunnut tätä kyrillisten kirjaimien vuoksi).

13.8. Topaz (1969) (DVD)

Hitchcockin synttärien vuoksi piti apinoida muita ja katsoa joku leffa tältä kauhun kaljupäältä, jota Jouni Hokkanen kutsuu Roskaelokuvat-kirjassa yliarvostetuksi hyypiöohjaajaksi. Topazin paljastuminen aika lailla tuohon haukkumaan istuvaksi ja laadullisesti Hitchin brittikuran tasoiseksi on monen loistavan Hollywood-tuotannon valossa melkoinen sääli. Anteeksiantamattoman ylipitkä leffa tarjoaa mustavalkoista maailmankuvaa kylmän sodan hengessä, kätkien sisäänsä sekä Che Guevaran että Fidel Castron. Alkupuoli toimii Bond-henkisenä vakoilujännärinä, mutta Kuubasta Ranskaan siirryttäessä ei mikään jaksa enää kiinnostaa kilikellonkaan vertaa. Union sattui näyttämään leffan epätavallisen ärsyttävän trailerin edellispäiväisten Kuuba-näytöstensä yhteydessä.

Se tästä tällä erää. Loppuja lomakatseluita odotellessa, yrittäkäähän jaksaa…

Kirjoittanut kurkkuharja

Leffanörtti, lukutoukka ja elokuvateatterityöntekijä.