Elokuvapäiväkirja: Lastenleikkiä

Sairaan lapsen kanssa kotona vietetty aika on pitkäveteistä. Sen varmaan tietää jokainen vanhempi. Tekemistä täytyisi keksiä koko ajan, lapsi ei jaksa keskittyä mihinkään varttia pidempää ja ymmärrätte yskän (heh heh). Koen myös katastrofaalista tuskaa, jos kokonaisuuden työstäminen ryöstäytyy käsistä ja siitä tulee hallitsemattoman suuri kuten viime viikolla. Onneksi siihen ei näytetä nyt menevän. 10.2.2020: Child’s… Jatka lukemista Elokuvapäiväkirja: Lastenleikkiä

Elokuvapäiväkirja: Isoveli valvoo, niin minäkin

3.2.2020: Dead Set (2008) Ironista huomata, kun valitsee kokoelmasta katseluun jotain, joka olisi tarkoitus katsoa osissa – tulee se katsottua kokonaan kerralla. Viisi osainen brittiläinen sarja zombiepidemian puhkeamisesta kesken Big Brother –kuvausten, on varsin hyvää kamaa. Viihdearvoiltaan korkeatasoinen kauhusarja on sopivan tiivis paketti, mutta silti televisiomaisen toteutuksensa ansiosta hahmoihin keskittyvämpi. Mitään suurta yhteiskuntakritiikkiä Romeron tapaan… Jatka lukemista Elokuvapäiväkirja: Isoveli valvoo, niin minäkin

Elokuvapäiväkirja: Elämää seppukun jälkeen

Tiistai (28.1.) ei alkanut kovinkaan hohdokkaasti, kun puhelimeni järjestelmäpäivitys oli päättänyt muuttaa herätyskellon äänen. Makeat unet katkesivat sekavaan meteliin, jota en tunnistanut herätysääneksi. Onneksi muut kuitenkin pääsivät jatkamaan uniaan, vaikka koko kerrostalo varmasti hetkellisesti heräsikin meteliin. Päivä ei muutenkaan lähtenyt käyntiin toivotulla sykkeellä, koska ulkona ei vieläkään ole talven ihmemaata, vaan sateista ja synkkää. Lisäksi… Jatka lukemista Elokuvapäiväkirja: Elämää seppukun jälkeen

Elokuvapäiväkirja: Yhden idiootin viikko

Viikkoni alkoi hyvin, koska töiden jälkeen tytär jäi vielä toiseksi yöksi ”mumilaan”. Toki minulla oli häntä ikävä, mutta myös hinku katsoa kokoelmasta jotain poikkeuksellista. Vielä, kun vaimo lähti jumppaan, sain täysin vapaat kädet valita, mitä ruudulla tapahtuu! 20.1.2020: Hetkesi on tullut – Sartana on täällä (1970) Hetkeni oli tullut! Sain katsoa Sartanaa. Sehän passaa, vaikka… Jatka lukemista Elokuvapäiväkirja: Yhden idiootin viikko

Elokuvapäiväkirja: Tappava kuu ja hullu maailma

Niinhän se sitten meni, ettei matka tuntemattomaan sopinut minulle. Se kesti kolmen jakson verran. Nyt puhtaan siis The Witcheristä, jonka jokaisen kolmen katsomani jakson kohdalla nukahdin. Totesinkin tuossa kohtaa vaimolle, että aion luovuttaa sarjan suhteen ja odotan jo innolla viikonloppua, jolloin pääsemme takaisin elokuvien maailmaan. Odotukset sarjaa kohtaan olivat kaikesta huolimatta maltilliset. Olisin ollut valmis… Jatka lukemista Elokuvapäiväkirja: Tappava kuu ja hullu maailma

Elokuvapäiväkirja: Ikunnan takaa tirkistelen eläviä kuvia

On jokseenkin ikävä huomata, että itsesensuuri on iskenyt tähän kirjoittajaan. Koen blogin pitämisen poliittisesti korrektimmaksi tavaksi tuoda näkemyksiä esille. Tämä johtaa niin sanottuun salonkikelpoisempaan ulosantiin, johon en vielä ole tottunut. Samalla se tekee kirjoittamisesta hiukan puisempaa, vaikka pilkkeen pyrin pitämään silmäkulmassa. Tällä viikolla tuskin tulen katsomaan kovin montaa leffaa, mutta saatan niistä muutamista sitten jaaritella… Jatka lukemista Elokuvapäiväkirja: Ikunnan takaa tirkistelen eläviä kuvia