Lomat lähestyvät, joten on tullut aika munailla viimeisen kerran ennen kuin muna laitetaan lukkoon ja vatkain ylähyllylle. Lomalla toki katsellaan varmasti entistä enemmän elokuvia, koska suonenvetoni on pakottanut minut ostamaan tallenteita läjäpäin. Niistä myöhemmin lisää, koska nyt lähdetään tämän viikon matkaan, jonka teille tarjoilee Sorkkaherra ja hänen yrityskumppaninsa. Jos jotain kirjoitusvirheitä on eksynyt matkaan, niin niille näytetään peukkua tai keskaria.
Menolippu Mombasaan (2002)
Voisin myös näyttää peukkua, koska katsoimme vaimon kanssa Menolipun Mombasaan. Tuon nuorisoelokuvan, jossa kaksi syöpään sairastunutta miehenalkua matkaavat Lappiin kesällä. Roadmovien hengessä etenevässä leffassa kuullaan aimo annos suomi-iskelmää, mutta pilke on silmäkulmassa. Homma toimii ajoittain aika hyvin ja huumori on vakavasta aiheestaan huolimatta toimivaa. Sen sijaan näytteleminen on ajoittain ala-arvoista, vaikka päähenkilöt hoitavatkin omat roolinsa mallikkaasti. Soljuvasti soundtrackilla kuullaan tietysti Mombasa, ja tästä johtuen myös Fabio Frizzi on päässyt suomalaisen elokuvan lopputeksteihin.
Nyt muistinkin vielä, mitä minun piti tästä elokuvasta sanoa. Pahoittelut, koska se venyttää kommenttia, mutta se on tarpeellista tietoa. Elokuva ei ole vanhentunut hyvin, koska Joonas Saartamon esittämä syöpäsairaspotilas on maalannut itselleen blackfacen ja puhuu usein mokkatytöistä. Samalla lienee vielä hyvää sanoa, että apteekin voi ryöstää eikä siitä tule mitään seuraamuksia.
Jennifer 8 (1992)
Pilkotaan tämä seuraava kommentti ilman seuraamuksia, koska päätimme vaimon kanssa, että nyt katsotaan katsomattomat DVD:t pois tilaa viemästä. Tämän juhlallisuuden sai luvan aloittaa Jennifer 8, jossa Uma Thurman esittää sokeaa todistajaa. Andy Garcia yrittää yhdessä saatanan kireän Lance Henriksenin kanssa selvittää sarjamurhamysteeriä, kestoa filmillä on aivan liian paljon ja olisin oikeasti halunnut pitää tästä. Kuitenkin nyt kävi näin, että loppuratkaisu oli myös helposti nähtävillä ja kokonaisuus kusi omiin muroihin. Jatkan tätä kuseksintaan seuraavassa kommentissa.
The Art of Self-Defense (2019)
Kommentti jatkuu, mutta miksi ihmeessä te haluaisitte sitä lukea, koska jostain hetken mielijohteesta lainasin kirjastosta vielä yhden elokuvan. The Art of Self-Defensessa Jesse Eisenberg esittää jotain nörttiä, joka pahoinpidellään kauppareissulla. Tästä suivaantuneena, hän päättää alkaa harrastaa karatea, siis sitä ihan oikeaa karatea!
Tarinallisesti hyvinkin simppeli komedia saa synkkiä käänteitä edetessään, mutta pysyy alati hauskana ja jotenkin erikoisen hidastempoisena. Pidin silti kovasti elokuvan edustamasta omalaatuisesta tyylistä.
Vonka (2023)
Omalaatuista sekoilua on myös tämä kommentti, joka kirjoitetaan kahvikuppi kädessä ja suklaat mielessä. Olemme lukeneet tyttärelle iltasaduksi Jali ja suklaatehdas -kirjaa, joten hän halusi katsoa tämän elokuvan, joka kertoo Vili Vonkan nuoruusvuosista ennen tehtaan perustamista. Musikaalina etenevä leffa on ihan kelvollista koko perheen viihdettä, mutta suomenkielinen dubbaus vähän ärsytti. Voisin nytkin kirjoittaa enemmän tai vähemmän, mutta menen ostamaan suklaata.
Columbo menee koulun penkille (1990)
Yksi juttu vielä, koska kaksi opiskelijapoikaa suunnittelevat omasta mielestään täydellisen murhan, jonka kohteeksi valikoituu vittumainen opettaja. Pojat eivät kuitenkaan tule ottaneeksi huomioon, että samaan aikaan kampuksella on luennoimassa mestarietsivä Columbo.
Columbo menee koulun penkille on helvetin hyvä jakso, jossa mysteeriä ratkotaan totuttuun tapaan. Columbo vain ilmestyy aina jostain kulman takaa kysymään hankalia ja välillä jopa vittuilemaankin.
Oi kuinka minulla olikaan ollut ikävä Columboa. Tätä on saatava lisää.
SORKKAHERRA YKSI JUTTU
Lisää on blokiakin tulossa, mutta en lupaa milloin, koska olen nyt lomalla.
